Äänekoskelaisnuoret selvinneet korona-ajasta pääasiallisesti hyvin

Äänekoskelaisnuorille tehtiin kysely korona-ajan kokemuksista keväällä. Kyselyyn vastasi 495 iältään 13 –18 -vuotiasta nuorta. Iso osa nuorista koki poikkeusolojen vaikuttaneen joko neutraalisti tai jollakin tavalla myönteisesti omaan hyvinvointiinsa. Erityisesti nuoret raportoivat parantuneista perhesuhteista ja uneen, liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyvistä positiivisista vaikutuksista.

Nuoret kokivat pärjänneensä pääsääntöisesti ilman erityistä apua ja tukea, vaikka välillä jatkuva kotona olo tuntui rasittavalta samoin kuin se, että kavereita saattoi nähdä vain rajatusti. Ohjattujen toimintojen kuten koulun ja opiskelun sekä harrastusten puuttuminen vaikuttivat negatiivisesti, samoin mielialaan liittyi negatiivisia kokemuksia. Toisella asteella opiskelevilla nuorilla poikkeusolot heikensivät enemmän kaverisuhteita ja opintojen etenemistä, heissä oli myös jonkin verran enemmän niitä, jotka kokivat opintojen mielekkyyden ja mielialansa heikentyneen voimakkaasti.  

Koulua, harrastuksia ja kavereita kaivattiin, yhteinen aika perheen kanssa lisääntyi

Kokonaisvaltaista kuormittuneisuutta kertoi kokeneensa kolmasosa nuorista (n=156), mutta melkein 60 % (296) vastaajista koki poikkeusolot neutraalisti tai niin etteivät ne aiheuttaneet kuormitusta. Kuormittavuuden kokemukset liittyivät nuorten avoimissa vastauksissa monella tavalla hyvinvointiin, kouluun, kavereihin ja vapaa-aikaan. Osaa nuorista poikkeusolojen rajoitukset vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä etäkoulu kuormittivat; osa sen sijaan hyötyi enemmän itsenäiseen tekemiseen ja suljetumpiin ympäristöihin painottuvasta elämästä. Nuoret kantoivat myös jonkin verran huolta omasta tai läheisten mahdollisesta sairastumisesta. Kun vapaa-aika lisääntyi paitsi nuorilla myös muulla perheellä, yhteisesti vietetty aika lisääntyi. Perhesuhteiden vahvistumisesta raportoikin 262 nuorta. 

Koulun, opiskelun, vertaissuhteiden ja harrastusten rooli on iso kyselyn kohderyhmään kuuluville nuorille. Ne tarjoavat arjen rytmiä, aikuisten tukea ja ohjausta, kaverisuhteita ja laajempaa yhteisöllisyyttä. Koulu ja muu tavanomainen arki kantaa ja kannattelee nuorista useimpia. Nuorten kokemukset korona-ajasta ovat tärkeitä mietittäessä mahdollisten tulevien etäopetusjaksojen tai poikkeusoloja vastaavien olosuhteiden järjestämistä. Nuoret näyttävät toivovan, että sekä oppimiseen että muuhun hyvinvointiin tai elämän osa-alueisiin liittyvää apua ja tukea on tarjolla ja että se kanavoituisi nuorten käyttöön nimenomaan oppilaitoksen aikuisten kautta. Lisäksi kasvokkaisten tapaamisten säilyttäminen kohtaamisissa näyttäisi olevan nuorille merkityksellinen.  

Kokonaisuudessaan Äänekoskella on onnistuttu hyvin poikkeusoloissa ja nuorten kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kyselyn toteuttanut Yhdessä-ryhmä toivoo, että nuorten kanssa työskentelevät yksiköt peilaisivat tuloksia oman työnsä viitekehykseen. Tärkeää olisi huomioida toiminnassa myös ne äänet, joissa kerrotaan pahasta olosta, peloista ja vaikkapa poikkeusolojen ja etäkoulun tuomasta helpotuksesta omaan elämään. Yhdessä tehden ja nuorten ääntä kuunnellen teemme hyvästä vielä parempaa.

Kyselyraporttiin tästä

Lisätietoja:

Elina Lämsä
Perhekeskuskoordinaattori
Äänekosken kaupunki
0400 115190
elina.lamsa@aanekoski.fi

Ville Härtsiä
Opetus ja kasvatusjohtaja
Äänekosken kaupunki
020 632 3000
ville.hartsia@aanekoski.fi

Uutinen julkaistu 30.10.2020, muokattu 2.11.2020 klo 10:37

Uutisia Äänekoskelta

  • Kaikki
  • Asuminen ja ympäristö
  • Hallinto ja päätökset
  • Ikääntyneet
  • Kasvatus ja koulutus
  • Kulttuuri ja liikunta
  • Lapsiperheet
  • Nuoret
  • Työ ja yrittäminen
  • Uudet asukkaat

Äänekoskella ilmastotekojen äärellä – Tietoa ja taidetta 19.4.2023

Osana Koskelan 80-vuotisjuhlaviikkoa kaupungintalolla vietettiin 19.4.2023 ”Äänekoskella ilmastotekojen äärellä – Tietoa ja taidetta” -tapahtumaa! Ympäristötoimen väki esitteli Äänekosken kaupungin tekemää kunnianhimoista ja strategista ilmastotyötä. Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä, mikä on viisi vuotta edellä kansallisista tavoitteista. Ympäristö- ja ilmastovahtisivustolle on koottu kaikki konkreettiset toimenpiteet, mitä ilmaston eteen on tehty, mitä on suunniteltu ja mitkä ovat kesken.

24.4.2023

Keski-Suomen hyvinvointialueen Äänekosken kouluterveydenhuollon tiedot (15.2.2023)

Kouluterveydenhoitaja on terveyden edistämisen asiantuntija koulussa. Hän vastaa hoitotyön asiantuntijuudesta opiskeluhuollossa. Terveydenhoitajan tehtävät liittyvät kouluyhteisöön ja ympäristöön, yksittäiseen oppilaaseen ja perheeseen sekä monialaiseen yhteistyöhön. Kouluterveydenhoitaja osallistuu opiskeluhuoltoryhmiin, opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen sekä kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen ja seurantaan.

15.2.2023

Asukkaat olivat yksimielisiä kaavoittamisen iltapäivässä Suolahdessa: Kukkulanmäen alue on oikea helmi

Äänekosken kaupungin kaavoittamisen iltapäivän 8.2.2023 työpajan aiheena oli Suolahden Kukkulan ja lähiympäristön asemakaavan muutos. Tavoitteena on saada tämän vuoden aikana alueesta kaavaluonnokset ja vanhat kaavamääräykset päivitetään ajantasaisiksi. Äänekosken kaupunki halusi hyvissä ajoin jo ennen luonnosten laatimista osallistaa asukkaita ja kuulla heidän toiveitaan, joita alueen kaavoittamisessa otetaan huomioon.

10.2.2023

Äänekoski-lisän myöntämisen perusteita yhdenmukaistettiin muiden kuntakokeilukuntien kanssa: ”Näemme pienissä yrityksissämme kasvupotentiaalin”

Jyväskylän työllisyyden kuntakokeilun kunnat, eli Äänekoski, Jyväskylä, Laukaa ja Muurame, yhdenmukaistivat työllistämisen kuntalisän myöntämisen periaatteensa. Äänekoskella muutokset astuvat voimaan 1.3.2023 alkaen. Muutokset aiempaan ovat kuntakokeilun kunnissa melko pieniä. Merkittävin muutos on kuitenkin se, että jatkossa yksinyrittäjien on helpompi palkata yrityksensä ensimmäinen työntekijä.

9.2.2023