Konginkangas

Vanha kylä uudistuu 

Konginkankaan teitä ja polkuja on tallattu ennenkin. Alueella on runsaasti löydöksiä esihistoriallisista asuinpaikoista. Konginkankaan kylä tunnettiin alunperin nimellä Kömi. Itsenäinen oma kunta syntyi vuonna 1868 ja kuntaliitos Äänekosken kanssa sinetöitiin vuonna 1993.

Omaleimaisuus on säilynyt niin kyläkeskuksessa kuin kylillä Liimattalassa, Kalaniemessä, Räihässä, Laajarannassa ja Riihilahdessa. Kyliä leimaavat maisemallisesti arvokkaat peltoaukeat vesistöjen välissä. Asutus on omakotivaltaista, mutta kirkonkylästä löytyy muutama kerrostalo ja rivitalo.

Palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän keskustaan. Tiiviiseen taajamaan sijoittuvat koulu, päiväkoti, vanhainkoti, kauppa, kirjasto ja apteekki sekä ravintola ja lounaskahvila. Myös erilaisia hyvinvointipalveluja on saatavana. Uutta liikennepalvelukeskittymää kehitetään Lintulahteen nelostien varteen. Lintulahdessa viihtyvät myös maakunnan karavaanarit vieraineen.

Konginkankaalla on n. 1 350 asukasta. Kesäaikana mökkiläiset tuovat lisää vireyttä elämänmenoon ja turisteille on tarjolla kotimajoitusta ja loma-asuntojen vuokrausta. Kyläpäivät kutsuvat omat ja vieraat keskikesällä.

Kömin teatterin esitykset ovat tärkeitä kulttuurikohtaamisia. Kotiseutuyhdistys Kömin Kilta vaalii omaa historiaa ja perinnettä. Hevosurheilutapahtumat kokoavat hevosten ja hevosurheilun ystävät Liimattalan raviradalle. Kyliä ympäröivä Keitele-järvi antaa monipuolisia mahdollisuuksia virkistykseen.

Koko kirkonkylän alue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Lauri Kuorikosken rakentama, vuonna 1866 valmistunut Konginkankaan komea puukirkko on Äänekosken vanhin. Varhaisesta sivistyksestä kertoo Keski-Suomen vanhin koulu, joka käynnistyi jo vuonna 1867.

Konginkankaan luonnonrauhasta ja ympäristöstä ovat innoittuneet kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela sekä kylän omat kasvatit ja professorit, elokuvaohjaaja Mikko Niskanen ja kuvataiteilija Simo Hannula.

Maakunnallisesti arvokas maisema-alue - Liimattala

Ennen Konginkankaan kunnan perustamista Liimattala tunnettiin nimellä Pyyrinlahti, joka oli osa Saarijärven pitäjää. Liimattalan kylä sai myöhemmin nimensä 1500-luvun loppupuolella Pyyrinlahdelle perustetusta Liimattalan talosta. Nuijasodan Pyyrinlahden kahakka käytiin joulukuussa 1596 kylän lähellä sijaitsevalla Kurikkaharjulla.

Liimattalan pellot ovat muinais-Päijänteen pohjaa, jotka viljavina ja lähes kivettöminä ovat luoneet hyvät olosuhteet maanviljelykselle karjanhoidon sijaan. Pyyrinlahti olikin 1600-luvulla vauras kylä edullisten luonnonolosuhteiden sekä valistuneiden maanomistajien ansiosta. Pyyrinlahden kylä oli 1600- ja 1700-lukujen taitteessa myös koko Pohjoisen Keski-Suomen merkittävä paikallishallinnon keskus.

Pyyrinlahdesta kulki historiallinen tiereitti, jonka kautta vainajat kuljetettiin hevoskyydein Saarijärvelle siunattaviksi 1800-luvulla. Liimattalassa toimi oma koulu vuosina 1918 – 1971, minkä jälkeen rakennus toimi Liimattalan taidekotina. Liimattalassa ei ole enää palveluja, lähimmät löytyy Konginkankaalta.

Liimattalan maisema-alue rajoittuu Ala-Keiteleen Pyyrinlahteen, Isojokeen ja Telttimäen-Huosiaismäen metsäiseen selänteeseen. Rannan tiivis puustovyöhyke rajoittaa näkymiä Pyyrinlahdelle. Aluetta leimaa Keski-Suomelle poikkeuksellisen tasaiset ja laajat peltoaukeat, jotka ovat myös tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Tehokkaasti viljeltyjä peltoja halkoo vilkas Nelostie. 

(Lähde: Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016, Keski-Suomen liitto)