Väestönsuojelu

Väestönsuojelu tarkoittaa siviiliväestön auttamista ja suojaamista sodan ja vastaavien olosuhteiden aikaisilta vaaroilta. Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen.

Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen ovat osa kaikkien viranomaisten tehtäviä. Pelastustoimi ja muut viranomaiset ovat varautuneet väestön suojaamiseen. Toimintaan poikkeusoloissa varaudutaan esimerkiksi etukäteissuunnitelmilla ja harjoituksilla.

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus. Väestöä voidaan suojata asevaikutuksilta esimerkiksi väestönsuojien ja evakuointien avulla. Evakuointi tarkoittaa väestön siirtämistä turvallisemmalle alueelle sodan tai muun konfliktin aikana. Väestönsuojelutehtäviä ovat myös väestön varoittaminen sekä sammutus- ja pelastustoiminta.

Väestön suojaamisesta vastaa Keski-Suomen pelastuslaitos yhdessä muiden pelastuslaissa määriteltyjen toimijoiden kanssa.  

Väestönsuoja löytyy isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Paikkoja lyhytaikaiseen suojautumiseen on myös kouluissa ja päiväkodeissa niiden työntekijöille, oppilaille ja lapsille.

Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. Näissä kohteissa asukkaat suojautuvat omiin koteihinsa.

Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia. Jos tarvetta suojautumiselle poikkeustilanteessa ilmenisi, Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijät huolehtisivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä esimerkiksi siirtämällä (evakuoimalla) asukkaita turvallisille alueille tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.

Lisätietoja:

Pelastustoimen verkkosivuilta

Varautuminen ja turvallisuus

72 tuntia -varautumissuositus

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

Yleinen vaaramerkki

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä. Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen, eikä ääni välttämättä kuulu sisätiloihin ollenkaan. Myös maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat hälyttimien kuuluvuuteen.

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedotteella varoitetaan väestöä Vaaratiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa väestöä on varoitettava ihmishenkeen, terveyteen tai ympäristöön kohdistuvasta vaarasta, omaisuuden vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta. Tarpeen vaatiessa vaaratiedote ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Vaaratiedote antaa edellytyksiä myös omatoimiseen varautumiseen.