Äänekosken kaupungin ohjeistus henkilöstölle koskien koronavirusta

Sairauspoissaolot

Milloin voi tulla töihin flunssan sairastettuaan?

Flunssaisena ei pidä tulla töihin. Tähän vuodenaikaan tavallinen flunssa on yleistä.  Flunssa kestää tyypillisesti 3-5 pv, jonka jälkeen oireet olennaisesti lievittyvät. Töihin voi tulla, kun akuutit oireet (kuume, päänsärky, lihassärky) ovat olleet poissa vuorokauden ajan. Täydellistä oireettomuutta ei edellytetä. Tulee huomata, että flunssan jälkeen esimerkiksi lievä nuha voi jatkua viikkojakin eikä tällaisten lievien oireiden täyttä poistumista tarvitse odotella.

Sairaspoissaolo esimiehen luvalla

Esimiehen luvalla voi hengitystieinfektiotapauksessa olla poissa töistä 1-9 kalenteripäivää. Esimieheen on otettava arkipäivänä viivytyksettä yhteyttä ja sovittava poissaolosta. Yhteydenpitoa esimiehen kanssa toteutetaan päivittäin tai harkinnan mukaan parin päivän välein.

Muissa sairaustapauksissa ohjeistus on ennallaan eli esimiehen luvalla voi olla pois työstä enintään 5 kalenteripäivää.

Etätyö

Suositellaan mahdollisuuksien mukaan etätyötä niiden työtehtävien osalta, jotka on mahdollista hoitaa paikasta riippumatta.

Etätyöhön voidaan myös määrätä. Nämä työtehtävät on määritelty korona-johtoryhmässä yhdessä toimialajohtajien kanssa.

Etätyön tulee perustua kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen tulee kirjata sovitut työtehtävät, työaika sekä niiden seuranta. Työaika tulee dokumentoida päivittäin ja raportoida esimiehelle toteutuneista työtehtävistä. Raportointi palautetaan esimiehelle viikoittain.

Etätyössä noudatetaan KVTES:n ehtoja. Pääsääntöisesti etätyössä noudatetaan säännöllistä työaikaa. Etätyön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida, että etätyö on luonteeltaan sellaista, josta ei makseta ylityökorvauksia.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus koskee myös etätyötä. Työaikojen dokumentointi on tärkeää vakuutuksen näkökulmasta. Työtapaturmavakuutus kattaa etätyössä vain välittömästi työhön liittyvää toimintaa.

Etätyössä tulee varautua tulemaan työpaikalle työtehtävien niin vaatiessa.

Työntekijän on noudatettava etätyön tietoturvaohjetta.

Työaikamääräykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmiuslaki antaa oikeuden poiketa vuorokautisista ja viikoittaisista lepoaikamääräyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuorokautisen lepoajan pääsäännöstä (11 tuntia) tai viikkolevon vähimmäismäärästä voi tilapäisesti poiketa Myös ylityön enimmäismääristä saa poiketa. Poiketa voi asetuksen voimassaoloajan eli 12.4.2020 saakka. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle eikä työntekijän terveydelle.

Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korvausmääräykset esim. epämukavan työajan tai lisä-, ylityön korvaamisesta ovat voimassa.

Muiden osalta työaikamääräykset ovat ennallaan.

Työvuoroluettelon muuttaminen

Työvuoroluettelon muuttamisessa noudatetaan KVTES:n mukaista menettelyä.

Hyväksyttyä työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä (KVTES:n III luvun 28 §). Epidemiasta aiheutuvat ennalta arvaamattomat poissaolot ja poikkeukselliset tilanteet voivat olla sellaisia toiminnallisia syitä, joita voidaan pitää perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen, jonka työnantaja voi tehdä yksipuolisesti.

Vuosilomat

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta valmiuslaki antaa mahdollisuuden poiketa vuosilomalain vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.

Työnantaja voi keskeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vuosilomat sekä siirtää vahvistamansa loman ajankohtaa ja määrätä loman pidettäväksi myöhemmin. Asetusta saa soveltaa, jos toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten työjärjestelyjen vuoksi. Poikkeustoimilla ei saa vaarantaa henkilöstön turvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lomat tulisi antaa henkilöstölle heti, kun tilanne sen sallii.

Koska tilanne voi pitkittyä, kannattaa em. mahdollisuutta tässä vaiheessa käyttää harkiten ja vain niissä erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ei voida muutoin turvata.

Muu henkilöstö

Vuosiloman ajankohdasta tulee sopia tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi niissä työyksiköissä, joiden toiminta on keskeytynyt tai vähentynyt. On tarkoituksenmukaista, että vuosilomat ajoitetaan sille ajalle, jolloin toiminta on keskeytynyt tai vähentynyt (tarvittaessa vahvistettujen vuosilomien ajankohdan muuttaminen sopimalla).

Mikäli vuosilomaa ei ole vahvistettu, vuosiloma tulee vahvistaa ajalle, jolloin toiminta on keskeytynyt tai vähentynyt.

Muut poissaolot

Tilapäisen hoitovapaan poissaolon ja palkan määräykset ovat normaalisti voimassa (KVTES V luku 9 §). Tilapäiseksi hoitovapaaksi ei kuitenkaan lueta tilannetta, jossa palkansaaja jää kotiin valvomaan lasta, joka on etäopetuksessa. Kyse on palkattomasta poissaolosta, ellei palkansaaja ole etätöissä. Kyse voi myös olla palkattomasta poissaolosta perhesyistä (TSL 4:7). Näissä tilanteissa voi myös käyttää vuosilomaa, jos sen myöntäminen on toiminnan näkökulmasta mahdollista.

Poissaoloa arvioitaessa tulee huomioida, että varhaiskasvatus ja esiopetus toimivat normaalisti. Lisäksi niille 1 – 3 luokkalaisilla järjestetään lähiopetusta, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisissä tehtävissä.

Työskentelypaikan, työtehtävien ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen

Henkilöstötarve tulee lisääntymään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eräissä muissa palveluissa henkilöstötarve vähenee johtuen joko palvelutarpeen vähentymisestä tai siitä, että toimintayksikkö on suljettuna.

Kartoitamme parhaillaan esimiehiltä, mistä tehtävistä henkilöstöä on tarvittaessa mahdollisuus siirtää sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä henkilöstön työpanosta kohdennetaan tarpeen mukaan uudelleen.

KVTES I luvun 10 §:n mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Vastuualueen esimiehiä on ohjeistettu asiassa. Esimiehet kartoittavat tässä yhteydessä myös siirtoihin käytettävissä olevan henkilöstön koulutusta (muu koulutus kuin nykyisen työtehtävän edellyttämä koulutus).

Poikkeuksellisessa tilanteessa kaikilta työntekijöitä tarvitaan nyt joustavaa asennoitumista muuttuviin työtehtäviin erityisesti tilanteessa, jossa oma työ vähenee tai loppuu. Vaikka omassa työyksikössä voi olla sinänsä tarpeellisia työtehtäviä (esimerkiksi suljetut yksiköt), joudumme priorisoimaan työvoiman tarvetta, jotta kykenemme vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavaan tarpeeseen.

Ulkomailta palaavat

Ulkomailta palaavat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä esimiehensä kanssa.

Vapaa-aika

Vapaa-ajan liikkumisessa noudatetaan valtakunnallisia poikkeustilaohjeita.

Lomautus

Kaupungin viranhaltijajohdon näkemys on, että 13.4.2020 saakka voimassa olevan valmiuslain johdosta ei lomauteta henkilöstöä. Mikäli oma työ on keskeytynyt tai vähentynyt, tulee olla valmiutta siirtyä tarvittaessa muihin tehtäviin tai sopia vuosilomien tai työaikasaldojen pitämisestä. Kaupunginhallitus keskustelee asiasta maanantaina 23.3.2020.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/kasienpesu-ja-yskiminen