Vesistöt

Suurten järvien – Keitele ja Pyhäjärvi - käyttökelpoisuus on pääosin luokiteltu erinomaiseksi. Niiden matalilla ja reheväkasvuisilla lahdilla luokitus on paikoitellen alempi, mutta kuitenkin hyvä. Keitele on monimuotoinen lajistoltaan sekä elinympäristöltään. Monet eläimet ja kasvit suosivat kirkasvetisen Keiteleen karuja hiekkaisia rantoja, aavoja selkiä sekä vehmaita lahtia. Keitele onkin kalastajien, lintu- ja kasviharrastajien suosiossa.  Pyhäjärvi on lähes luonnontilainen, karu ja kirkasvetinen. Rehevöityminen on kuitenkin uhkana järven matalissa lahdissa ja ranta-alueilla. Hyväksi on luokiteltu myös kaupungin eteläpuolella valtatien varressa sijaitseva rehevähkö Niinivesi.

Saarijärven reitin vesien – Kiimasjärvi, Naarajärvi ja Kuhnamo – käyttökelpoisuus on hajakuormituksen vuoksi tyydyttävä. Puuteollisuuden vaikutukset Kuhnamoon näkyvät edelleen, vaikka Äänekosken puunjalostusteollisuuden alapuoliset vedet ovat parin viime vuosikymmenen aikana puhdistuneet huomattavasti. Kuhnamo luokitellaan ekologiseltaan tilaltaan välttäväksi erityisesti pohjan tilan takia. Talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikana syvänteissä esiintyy aika ajoin happivajetta. Teollisuuden jätevesien puhdistus on kuitenkin kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Kuhnamon tilaa tarkkaillaan säännöllisesti ja alueelle myös istutetaan kaloja. Lisäksi kalojen kulku Ala-Keiteleen ja Kuhnamon välillä parantui merkittävästi keväällä 2020, kun Mämmenkosken kunnostus valmistui. Kuhnamosta vedet laskevat Kapeenkosken kautta Vatiaan. Kapeenkoski on suosittu kalastuspaikka, jossa viihtyvät vedenlaadun suhteen vaateliaat lohikalatkin.

Lisätietoa alueen vesistöistä löytyy mm. Järviwikistä.

Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin yhteistarkkailu

Äänekoski-Vaajakoski -reitin tarkkailu on aloitettu vuonna 1975. Tarkkailun osapuolina ovat Metsä Fibre ja Metsä Board Äänekosken tehtaat sekä Äänekosken Energia Oy (Teräväniemen ja Suolahden jätevedenpuhdistamot). Tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin toimijoiden ympäristölupiin. 

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vesistön kuormitus, sen jakautuminen eri kuormittajien kesken sekä kuormituksen vaikutus vesistön fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin muuttujiin. Plankton- ja piilevätutkimuksin selvitettiin vesialueen rehevyyttä ja tuotannon tasoa. Pohjaeläinten avulla tutkittaan pohjan kuntoa sekä kuormituksen vaikutusta syvänteiden ja koskien lajistoon ja lajien runsaussuhteisiin sekä koskien vesiperhosten kidusvaurioiden esiintymiseen. Lisäksi vuonna 2019 tehtiin biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksen mukainen jäteveden ja lämpöpäästön vesistövaikutuksia koskevan erillisselvityksen edellyttämä lisätarkkailu. Raportissa on tarkasteltu vesistön veden laadun ja biologisten tekijöiden kehityssuuntaa pitkällä ajanjaksolla.

Vuoden 2019 vesistötarkkailuraportti

Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin kalataloudellinen yhteistarkkailu

Äänekosken tehtaiden (Metsä Fibre Oy, Metsä Board Oyj ja Nouryon Chemicals Finland Oy) ja Äänekosken Energia Oy:n kalataloudellista tarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna. Tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin toimijoiden ympäristölupiin. Vuonna 2019 kalataloudellinen tarkkailu sisälsi kalatieseurantaa, verkkokoekalastuksia, kaikuluotauksia ja kalastustiedusteluja.

Vuoden 2019 kalataloudellinen tarkkailuraportti

Uimarannat

Uimarantojen ja uimahallien vedenlaadun tarkkailusta ja levätilanteen seurannasta vastaa ympäristöterveysvalvonta.

Leväseuranta

Muokattu 7.5.2021