Kotoutumisen tavoitteena on saada Äänekoskesta uusi koti
Äänekosken kaupungin kotoutumisen palveluissa palvellaan maahanmuuttaneita ja vieraskielisiä asukkaita ja uusia kuntalaisia. Äänekoskella tarjotaan kotoutumispalveluja laajasti ja valtiolta saadaan toiminnalle rahoitus. Tavoitteena on, että tulijat pääsevät sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja jäävät asumaan Äänekoskelle. Kotoutumispalveluilla rakennetaan maahanmuuttaneiden tulevaisuutta ja tulevaisuudennäkymiä ja halutaan lisätä heidän osallisuutta. Varsinkin lapsiperheille Äänekoski on upea paikka asua.
Ukrainalaisten tulon myötä Maahanmuuttovirasto perusti Äänekoskelle vastaanottokeskuksen vuonna 2022 ja sen toiminta loppui viime vuodenvaihteessa. Lakimuutosten ja vastaanottokeskuksen lopettamisen myötä Äänekosken kaupungin omat kotoutumisen palvelut ovatkin nyt merkittävämmässä roolissa kuin aikaisemmin.
– Kun vastaanottokeskus sulki ovet Äänekoskella viime vuoden lopulla, kaupungin tarjoaman yleisen ohjauksen ja neuvonnan tarve hiukan lisääntynyt, mutta odotimme kyllä isompaa ryntäystä. Ukrainalaisilla on täällä erittäin hyvät verkostot keskenään ja hyvää koulutustaustaa, joten he osaavat hakea hyvin tietoa myös itsenäisesti, maahanmuuttokoordinaattori Titta Veijanen kertoo.
Äänekoskella on sekä ukrainalaisia että kiintiöpakolaisia eri maista. Viime vuonna täällä oli 604 vieraskielistä asukasta, ja heistä noin 270 on parhaillaan meneillään kahden vuoden kotoutumisaika. Äänekosken asukasluvusta ulkomaalaistaustaisten osuus on 3,4 prosenttia.
Kotoutumisen alkuvaiheen asiakkailla on kunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin asukkailla. Suurin osa Ukrainasta tulleista on hakenut kotikuntamerkintää ja ovat Äänekosken asukkaita. Pelkästään syksyn aikana kotikuntaa haki sata ukrainalaista.
Kodiksi Äänekoski
Äänekosken kaupunki tarjoaa maahanmuuttaneille kotoutumislain mukaisia palveluita Suomeen ja Äänekoskelle asettautumiseen. Ohjaus ja neuvonta on tarkoitettu kaikille vieraskielisille, oli sitten pakolainen, työssä käyvä tai vaikka perheenjäsenenä Suomeen tullut. Kunnat saavat kotoutumiseen valtiolta laskennallisia korvauksia kolmen tai neljän vuoden ajan, eli palvelu ei ole omilta asukkailta pois, vaan päinvastoin.
Kaupungin kotoutumispalveluissa on kolme työntekijää ja lisäksi Koskelan kautta järjestetään maahanmuuttoneuvontaa kahden ohjaajan voimin. Maahanmuuttaneiden neuvontapiste on auki ilman ajanvarausta kahtena päivänä viikossa Perhekeskus Kerkän tiloissa Koulunmäellä. Käytössä tulkkipalvelut ja työntekijät osaavat venäjää, thain ja englannin kieltä.
Kotoutumispalvelujen lisäksi myös muut kaupungin yksiköt järjestävät palveluja maahanmuuttaneille ja huomioivat heidät tarjonnassaan – samalla tavalla kuin muutkin kuntalaiset. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on lastenohjaaja, jolla on venäjän kielen taitoa, kouluilla on osaamista ja kielitaitoa maahanmuuttaneiden lasten opetuksessa, kirjastoissa löytyy aineistoa eri kielillä ja tarpeen mukaan järjestetään uimakouluja.
Ukrainasta tulijoiden lisäksi Äänekosken kaupunki vastaanottaa joka vuosi kiintiöpakolaisia eri maista. Äänekosken kaupunki vastaa kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja heidän alkuvaiheen kotoutumisesta. Toki osa tulijoista voi tarvita apua vielä 10 vuoden päästä.
Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain vastaanotettujen kiintiöpakolaisten määrän. Nyt Äänekoskella on käytössä 30 kuntapaikkaa vuodessa, joista 15 paikkaa on varattu kiintiöpakolaisille. Tänä vuonna Äänekoskelle muuttaa luultavasti täydet 15 henkilöä. Äänekoski vastaanottaa ensisijaisesti lapsiperheitä. Syksyllä valtuusto päättää asiasta seuraavan kerran.
– Maailmantilanne vaikuttaa suoraan kiintiöpakolaisten tilanteeseen ja paikoista on tarvetta, Titta Veijanen sanoo.
Kielitaito on tärkein
Uuden lain mukaan kotoutumisaika on kaksi vuotta eli lyhyempi kuin ennen. Sen aikana tulijalle tehdään kotoutumissuunnitelma, hänen tulisi oppia suomen kieli ja päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumiskoulutuksia pitäisi alkaa siis järjestää entistä rivakammin.
Kotoutumiskoulutuksen jälkeen hakeudutaan töihin tai opiskelemaan. Äänekosken kaupunki järjestää luku- ja kirjoitustaidon kurssin niille, jotka sen tarvitsevat. Maahanmuuttaneilla on samat oikeudet palveluihin ja esim. Kelan tukiin kuin muillakin kuntalaisilla.
– Kahden ensimmäisen vuoden aikana tärkeintä on hankkia kielitaito. Se on avain kaikkeen. Lisäksi pitää tutustua siihen, miten täällä kaikki toimii, miten palveluihin pääsee ja kuinka asiointi sujuu, maahanmuutto-ohjaaja Minna Aikio kertoo.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue huolehtii työikäisten tulijoiden kotoutumiskoulutuksista, ja kunnat vastaavat muista palveluista sekä alaikäisten ja iäkkäiden palveluista. Maahanmuuttaneet työnhakijat saavat palvelua työllisyysasioissa parhaiten soittamalla työnhakijanumeroon.
Kotoutumispalveluissa tehdään paljon verkostoyhteistyötä myös muiden kuntien, eri organisaatioiden, oppilaitosten ja työnantajien kanssa.
– Äänekoski on tänne maahanmuuttaneiden koti, mutta haasteena on, miten heidät saataisiin pysymään täällä, kun suuret kaupungit houkuttelevat, Titta Veijanen sanoo.
”Onko tämä kaikki meille?”
Minna Aikio on toiminut kahden vuoden ajan Äänekosken kaupungin maahanmuutto-ohjaajana. Työhön kuuluu maahanmuuttoneuvonta ja ohjaus sekä pakolaisten avustaminen mm. erilaisissa palveluissa ja virastokäynneillä. Aikio tekee eniten töitä kiintiöpakolaisten kanssa ja valmistelee esimerkiksi perheiden asunnot valmiiksi.
– Alan tehdä valmisteluja heti kun tiedän, ketä on tulossa ja milloin. Perheille vuokrataan sopivat asunnot ja niihin hankitaan kaikki, millä perhe pääsee elämässään alkuun, Minna Aikio kertoo.
– Sängyt ja petivaatteet ostetaan uutena. Käytettynä hankitaan kaikki muu: sohva, ruokapöytä, tuolit, astiat, verhot, matot jne. Haluamme toimia ekologisesti ja käyttää kierrätystuotteita, ja kierrän paljon kirppareita ja lahjoituspaikkoja.
Työtä tehdään suurella sydämellä ja vastaanotto on lämmin. Minna Aikio haluaa, että lasta on aina odottamassa jotain ikätasoista ja juuri häntä varten. Jos tulossa on vaikkapa pikkutyttö, Aikio hankkii nukkekodin tai vauvanuken, jolle lahjoittajat ovat ommelleet nukenvaatteita. Äidillekin Aikio hankkii aina jotain pientä kivaa, kukan tai suklaata.
– Yleensä vastaanotto on todella kiitollinen, ihmetellään, onko tämä kaikki meille, Aikio kertoo.
Titta Veijanen on ollut maahanmuuttokoordinaattorina Äänekoskella reilun vuoden. Toimintaa on vuoden aikana uudistettu ja lakimuutoksia on tullut paljon.
– Olen pistänyt tuulemaan ja paljon on uudistettu ja lakimuutoksia on ollut paljon. Olen ottanut haltuun uuden kotoutumislain ja Äänekosken kokonaisuutena, verkostoyhteistyötä tehdään entistä tiiviimmin ja tapahtumissakin halutaan näkyä. Viime syksynä sata ukrainalaista otti Äänekosken kotikunnakseen ja vastaanottokeskus sulki ovensa. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtävä innostaa edelleen ja paljon tapahtuu, Veijanen tuumaa.
Osallisuus on tärkeää
Osallisuuden kehittäminen on tärkeää myös kotoutumisessa. Päästessään mukaan vaikuttamaan kunnan palveluiden kehittämiseen, maahanmuuttaneet saavat osallisuuden kokemuksia ja tämä lisää kotoutumista. Tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisätä maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia päästä tasavertaisiksi jäseniksi osaksi kunnan eri yhteisöjä.
– Kun maahanmuuttaneella on ollut kotikuntamerkintä kaksi vuotta, hän saa myös äänestää kuntavaaleissa. Viime kevään vaaleissa Äänekoskelle aiemmin tulleet kiintiöpakolaiset äänestivätkin innolla, Veijanen kertoo.
Kotoutumispalvelut järjestää ke 9.7.2025 klo 14.30-15.45 Wahlmanin talolla osallisuusiltapäivän maahanmuuttaneille. Tilaisuudessa ideoidaan yhdessä, mitä Äänekoski kaipaa lisää maahanmuuttaneiden näkökulmasta.
Lisätietoja:
Maahanmuuttokoordinaattori Titta Veijanen, 040 701 8642, titta.veijanen@aanekoski.fi
Maahanmuutto-ohjaaja Minna Aikio, 040 737 8534, minna.aikio@aanekoski.fi
Uutinen julkaistu , muokattu 2.7.2025 klo 16:06
