Äänekosken kaupungin osallistava budjetointi tuo kylille paljon hyvää
Äänekosken kaupungin osallistava budjetointi ja kyläparlamenttitoiminta on jo muutaman vuoden ajan tuonut toivottuja investointeja kylille. Äänekosken kaupungin kulttuuri- ja liikuntatoimi budjetoi vuosittain yhteensä 50 000 euroa kylien kehittämisrahaa. – Äänekoski on edelläkävijä kylien kehittämisessä osallistavan budjetoinnin avulla, kertoo Äänekosken kaupungin kehityspäällikkö Tanja Sulin.
Kaikki lähtee asukkaista
Kyläparlamentin edellisessä kokouksessa joulukuussa kylien edustajat kiittelivät sitä, kuinka kylien eteen on tehty viime vuosien aikana työtä, esimerkiksi liikuntapaikkojen suhteen, ja että rahoilla on saatu kylillä äärettömän paljon aikaan.
Lista on melkein hengästyttävän pitkä. Viime vuonna kehittämisrahalla aloitettiin Saarikkaan kyläpuutarhan rakentaminen, hankittiin Konginkankaan Pohjoishiekan uimarannalle puucee, Koiviston kylätalo maalattiin ja siellä uusittiin kylmälaitteet. Riihilahteen saatiin uusi sähköpiano ja kattotikkaat, Honkolan Rellunmäkeen hiihtolaavu ja Mämmen Metsäpirtin yhteyteen uusi varasto. Lisäksi Mörköpolun kahdelle taukopaikalle laitettiin puuceet ja polkua viitoitettiin osittain uusiksi sekä Sumiaisten että Suolahden suunnalta. Kalaniemen kylätalona toimivaan vanhaan kouluun tehtiin keittiöremontti. Lisäksi kylien luontopolkuja kunnostettiin, kylttejä tai infotauluja uusittiin ja Mörköpolkua jopa digitoitiin.
Osallistavan budjetoinnin hankkeiden tulee olla sen kokoisia, että ne ovat toteutettavissa saman vuoden aikana. – Tämä kaikkihan ei olisi mitenkään mahdollista ilman kyläläisten ansiokasta talkootyötä. Äänekosken kaupunki mahdollistaa investoinnit taloudellisesti, aktiiviset kyläläiset vastaavat toteutuksesta ja koko kylä hyötyy, Tanja Sulin kertoo.
Ainutlaatuista kyläparlamenttitoimintaa
Kylien asukkaat ovat itse valinneet kyläparlamenttiin yksi tai kaksi edustajaa joka kylältä. Kyläparlamentin kokouksissa puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Matti Hämäläinen ja sihteerinä kaupungin puolesta Tanja Sulin.
Kyläparlamentti kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja seuraavan kerran kokoonnutaan maaliskuussa, jolloin käsitellään tulevia kehittämiskohteita. – Kylien edustajat tekevät hakemuksen ja budjetin haluamastaan kehittämiskohteesta. Sähköinen hakulomake tulee kaupungin kotisivuille ja hakuaikaa on helmikuu, Sulin kertoo.
Kylien edustajat miettivät valmiiksi suunnitelmansa ja budjetin. Myös mahdolliset tarjouspyynnöt pitää tehdä etukäteen. Periaate on, että kaupunki maksaa tarvikkeet ja kyläläiset tekevät työn itse talkoilla.
Kyläparlamentissa käsitellään yhdessä kylien suunnitelmat ja päätetään, mitkä investoinnit toteutetaan. – Kyläparlamenttitoiminta perustuu siihen, että päätökset tehdään yhdessä ja kaikki kylät pääsevät vaikuttamaan. Jos ideoita tulee enemmän kuin on rahaa, niin priorisoidaan niin, että se kylä, joka ei ole vielä saanut mitään, menee muiden edelle, puheenjohtaja Matti Hämäläinen kuvailee.
Hämäläisen mukaan yhdessä tekeminen on myös yhdistänyt kyläläisiä. Kylät voivat tehdä myös keskenään yhteistyötä ja saada toisiltaan hyviä ideoita omaankin tekemiseen. – Myös kylien yhteisiä juttuja voitaisiin edistää, Hämäläinen miettii.
Tanja Sulinin mielestä kylien suunnitelmissa olisi hyvä näkyä myös paikallisten nuorten toiveet. – Yksi tärkeä pointti tässä on, että saadaan myös lapsia ja nuoria mukaan osallistumaan yhdessä tekemiseen. Kun on itse tehty, sillä on arvoa, Hämäläinen lisää.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Tanja Sulin, 050 440 0813, tanja.sulin@aanekoski.fi
Esimerkiksi Koiviston kylän Piipatin laavu ja rakoliiteri tehtiin talkoilla ja materiaalit saatiin kylien investointivaroista. Myös tämän vuoden talousarviossa on hyväksytty kylien kehittämisrahaa 50.000 euroa. Haku avataan 1.2.2022 ja haku tapahtuu sähköisen lomakkeen avulla kaupungin kotisivujen kautta www.aanekoski.fi. Hakuaikaa on helmikuun loppuun. Hakemuksia käsitellään seuraavassa maaliskuun kyläparlamentissa.
Kuvat: Matti Hämäläinen
Uutinen julkaistu 26.1.2022, muokattu 1.2.2022 klo 07:14
