Äänekosken kaupungin osallistava budjetointi toteuttaa kylien toiveita
Ainutlaatuista on se, että kylät itse linjaavat hankkeet ja sitoutuvat niihin
Äänekosken kaupungilla on ollut jo yli viisi vuotta käytössä osallistava budjetointi, jossa asukkaat ovat saaneet vuosittain päättää 50 000 euron käytöstä. Osallistava budjetointi tuo Äänekosken kylille paljon hyvää.
Äänekosken kaupungin kulttuuri- ja liikuntatoimi myöntää vuosittain osallistavan budjetoinnin avulla yhteensä 50 000 euroa avustusta kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien investointihankkeisiin. Äänekoskella osallistavassa budjetoinnissa ainutlaatuista on se, että kaikki lähtee aidosti asukkaista itsestään. Äänekoskella osallistavalla budjetoinnilla toteutettavat hankkeet ideoidaan ja päätetään yhdessä kyläparlamentissa, jossa on mukana suurin osa Äänekosken kyläyhdistyksistä ja kylätoimikunnista.
Monet kyläyhdistykset toteuttavat pidempiaikaisesti hankkeita, eli pikkuhiljaa kylille saadaan toteutettua isompia kokonaisuuksia. Näin Äänekoskella osallistavan budjetoinnin määrärahalla saadaan mahdollisimman iso hyöty mahdollisimman monelle.
Olennaista on se, että toteutuksen tai hankintojen jälkeen yläyhdistykset vastaavat kohteiden hoitamisesta ja huolehtivat niiden ylläpidosta. Talkootyö, yhteisöllisyys ja sitoutuminen lisäävät toteutuneiden hankkeiden arvoa.
Hankkeista on iloa mahdollisimman monelle
Äänekoskella osallistavan budjetoinnille varatuilla määrärahoilla on saatu kylillä äärettömän paljon aikaan - niin isoja kuin pieniä hankintoja.
– Äänekoskella osallistavaan budjetointiin liittyy tiiviisti asukkaiden talkootyö ja sitoutuminen hankintoihin ja muihin investointeihin. Tämä ei onnistuisi ilman kyläläisten ansiokasta talkootyötä. Äänekosken kaupunki mahdollistaa investoinnit taloudellisesti, mutta aktiiviset kyläläiset vastaavat toteutuksesta ja koko kylä hyötyy, kehityspäällikkö Tanja Sulin kertoo.
Vuonna 2022 osallistavalla budjetoinnilla toteutettiin Konginkankaan kylätalolle ilmalämpöpumput sekä vesivaraaja (10 200 euroa), myös Kalaniemeen hankittiin ilmalämpöpumput (6 900 euroa). Koivistoon tehtiin uusi frisbeegolfrata, luontopolkua kohennettiin ja seurantalon remonttia jatkettiin hankkimalla uudet ovet (9 550 euroa). Rautionmäen Köyhyydenkylän remonttia jatkettiin (7 765 euroa), Suolahteen saatiin raivaussaha, ekovessa ja tulipaikka (4 045 euroa). Honkolan frisbeegolfrataa laajennettiin (2 000 euroa). Syvälahden ja Vihijärven kyläyhdistykset jatkoivat Mörköpolun ehostusta uusilla kylteillä (2 700 euroa). Mämmelle saatiin uusi ekovessa (1 800 euroa). Myös pienempiä, mutta tärkeitä toiveita saatiin toteutettua, kun Riihilahteen ostettiin perunankuorintakone, imuri ja viipalointikone (1 637 euroa).
Periaate on, että kaupunki maksaa tarvikkeet, kyläläiset tekevät työn talkoilla ja huolto- ja hoitovastuu jää yhdistyksille. Yhdessä tekeminen lisää yhteisöllisyyttä ja myös kylien välistä yhteistyötä voidaan edistää.
Kyläparlamentissa kaikki pääsevät vaikuttamaan ja yhdessä käsitellään kylien suunnitelmat. Jos ideoita tulee joku vuosi enemmän kuin on rahaa, niin se kylä, joka ei ole vielä saanut mitään, menee muiden edelle.
Kyläyhdistykset tekevät avustushakemukset Äänekosken kaupungille helmikuun aikana ja vapaa-aikajohtaja tekee avustuspäätökset kyläparlamentin linjauksen mukaisesti. Hankkeiden tulee olla sen kokoisia, että ne saadaan toteutettua hakuvuoden aikana. Avustuksesta on tehtävä tiliselvitys kaupungille.
Seuraavaan kokoukseen ovat kaikki tervetulleita
Kyläparlamentti kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Seuraava kyläparlamentin kokous pidetään to 19.1.2023 klo 18-20 kaupungintalon valtuustosalissa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki osallistavasta budjetoinnista kiinnostuneet - myös he, jotka eivät ole minkään yhdistyksen toiminnassa mukana. Varsinkin nuoria toivotaan mukaan toimintaan ja erityisesti heidän toiveitaan ja kehittämisideoitaan halutaan kuulla.
– Jos ei itse kuulu kyläyhdistykseen, niin oman alueen yhdistykselle kannattaa kertoa omat toiveensa ja ideansa, Sulin vinkkaa.
Kylien asukkaat valitsevat kyläparlamenttiin yhden tai kaksi edustajaa joka kylältä. Tammikuun kokousta luotsaa joulukuussa valittu uusi puheenjohtaja Tanja Rämä. Myös kaupungin hyvinvointikoordinaattori Taina Laitinen on mukana esittäytymässä.
Äänekosken kaupunki kannustaa asukkaita rohkeasti mukaan kokouksiin vaikuttamaan ja ideoimaan tulevia investointikohteita.
Uusi teemapuisto syntyy osallistamalla
Äänekosken keskustan osalta asukkaat ovat konkreettisesti saaneet vaikuttaa ensi kesän 2023 aikana rakennettavan uuden leikkipuiston teemaan sekä rakentamispaikkaan keskustassa.
Idea teemapuistosta tuli äänekoskelaiselta lapselta suoraan kaupunginjohtajalle. Sijaintikyselyyn vastasi reilu 100 asukasta ja enemmistö kannatti Rantapuistoa sen rauhallisuuden, turvallisuuden ja monikäyttöisyyden ansioista. Teema- ja sisältökyselyyn saatiin yli 800 vastausta: voittajateemat olivat viidakko ja vedenalainen maailma, ja suosituimmat laitteet vaijeriliuku ja trampoliini.
Vaikka suorat osallistavan budjetoinnin hankkeet ovat tähän mennessä toteutuneet pitkälti kylien investointihankkeina, täytyy muistaa, että suurin osa esimerkiksi viime vuosien ulkoliikuntapaikkoihin liittyvistä investoinneista on lähtenyt asukkaiden toiveista ja esityksistä.
Ilmiöideoita voi jättää Äänekoski-ilmiö -sivustollaja näitä asukkaiden kehitysideoita käsitellään säännöllisesti Äänekosken kaupungin kehitystyöryhmän kokouksissa. Ideoita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan joko kaupungin investointeina tai erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta ideasta riippuen.
Lisätietoja:
Vs. vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, 0400 189 263, jupe.pohjolainen@aanekoski.fi
Kehityspäällikkö Tanja Sulin, 050 440 0813, tanja.sulin@aanekoski.fi
Uutinen julkaistu 29.12.2022, muokattu 14.5.2024 klo 08:09
