Äänekosken kaupungin palkittu arviointikertomus on selkeä ja keskittyy olennaiseen

”Onnistuneella arviointikertomuksella pystymme tuottamaan lisäarvoa niin valtuustolle kuin kuntalaisille”

Ihmiset kohottavat ryhmäkuvassa maljan.
–  Voitto alle 20 000 asukkaan sarjassa on koko tarkastuslautakunnan yhteiselle työlle merkittävä saavutus. Joukkueemme on osaava ja toimiva kokonaisuus, ja puheenjohtajana olen siitä hyvin ylpeä. Hyvä me! Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leila Lindell kommentoi.

– Tarkastuslautakunnan vuosi on ollut jälleen aktiivinen ja työntäyteinen. Arviointityön ohella lautakunta on halunnut tämän valtuustokauden aikana kehittää kaupungin tarkastustoimen työtä suuntaan, joilla voimme auttaa kaupunkia kehittämään johtamisjärjestelmäänsä ja pääsemään kaupunkistrategiansa tavoitteisiin.

KPMG:n järjestämässä valtakunnallisessa Vuoden Arviointikertomus -kilpailussa Äänekosken kaupungin arviointikertomus vuodelta 2022 palkittiin Suomen parhaana alle 20.000 asukkaan sarjassa. Perusteluissa kiitettiin mm. sitä, että kertomuksen painotus on onnistunut, arvioinnin kohteet ovat olennaisia ja ne on selkeästi määritelty, ja Äänekosken kaupungin tarkastuslautakunta toteuttaa perustehtäväänsä uskottavalla tavalla.

Parhaiden arviointikertomusten taso on noussut

Tarkastuslautakuntien tehtävänä kunnissa on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain arviointikertomuksen muodossa.

Arviointikertomuskilpailu toteutettiin yhteistyössä KPMG: ja Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Tampereen yliopiston opiskelijoista koottu arviointiryhmä analysoi ohjaavan professorin Lasse Oulasvirran ja HT Pekka Kettusen johdolla vuoden 2022 arviointikertomukset ja esitti analyysin tulokset kilpailun tuomaristolle. Voittajat valitsi asiantuntijoista koottu riippumaton tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopistosta.

– Tämän vuoden kuntien ja kuntayhtymien arviointikertomuskilpailu osui julkisen hallinnon muutosvaiheeseen, jossa hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Kilpailun tavoite on tukea tarkastuslautakuntien arviointityön laadun kehittämistä, ja näin varmistaa julkisen toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tällaisen tiedon tarve korostuu entisestään tulevaisuudessa, Jarmo Vakkuri arvioi.

– Tämän vuoden kilpailu osoittaa parhaiden arviointikertomusten tason huomattavan nousun vuosien mittaan. Samalla kertomusten kirjo osoittaa, että varsinkin pienemmissä kunnissa ja kuntayhtymissä arviointityössä on vielä paljon kehitettävää. Toivomme, että kilpailu antaa eväitä ja innostaa myös pienemmin resurssein toimivia tarkastuslautakuntia löytämään uutta näkemystä arvioinnin tekemiseen, toteaa KPMG:n julkishallinnon tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen johtaja Juha Huuskonen.

Hyvällä yhteistyöllä voittoon

– Opimme kisassa, että arviointikertomuksen sisällössä hyvä keskittyä olennaiseen. On hyvä keskittyä kaupunkistrategiassa tehtyihin valintoihin kuin muihinkin tarkastuslautakunnan arviointikohteiksi valitsemiin prosesseihin ja järjestelmiin, Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leila Lindell kertoo.

Lindellin mukaan kertomuksen rakenne, painotukset ja tarkastelun analyyttinen ote on eduksi ja suosituksista tulee rakentua tärkeä osa arviointikertomusta.

– Onnistuneella arviointikertomuksella pystymme tuottamaan lisäarvoa niin valtuustolle kuin kuntalaisille.

Äänekosken tarkastuslautakunnan toiminta on strategian mukaisesti osallistavaa. Kaikilla lautakunnan jäsenillä on selkeä rooli arviointikertomuksen pohjatyön valmistelussa ja tietojen keräämisessä. Tällainen työskentelytapa aktivoi kehittävään otteeseen ja asioihin paneutumiseen. 

– Erittäin tärkeänä asiana näen myös Keski-Suomen kuntien sekä hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien puheenjohtajaverkoston toiminnan, joka on tuonut yhteiseen tekemiseen ryhtiä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ja kehittävää otetta. Jyväskylän kaupungin reviisori Tarja Saarelainen on ollut kiitettävästi edesauttamassa huippuosaamisellaan yhteisten arviointikohteiden ja tarkastustoimen kehittymistä edistämässä, Lindell sanoo.

Kertomuksen luettavuuteen on panostettu ja Äänekosken arviointikertomuksen teksti taitettiin tällä kertaa visuaalisesti selkeään muotoon.

– Kiitokset myös kaupungin viestintäsuunnittelija Suvi Kallioiselle avusta arviointikertomuksen taiton osalta. On erittäin tärkeää, että kertomus on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan helppo lukea ja selkeä. Olennaisten asioiden tulee erottua selkeästi. Tässä onnistuimme tällä kertaa, Lindell toteaa.

Ottamassa palkintoa vastaan, toinen tuulettaa.

Kilpailun arviointiperusteet

Arviointikertomuskilpailussa arvioidaan itse arviointikertomusta, ei tarkastuslautakuntaa tai sen arviointityötä. Hyvä kertomus ei ole ainoastaan sisällöllisesti laadukas, vaan sen sisältämän tiedon tulee myös rakenteeltaan ja esitystavaltaan olla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä. Kilpailun tarkoituksena on myös nostaa esiin uusia tapoja tehdä arviointikertomuksia.

Tuomaristo arvioi kertomuksia seitsemän kriteerin perusteella, jotka on jaettu kahteen kategoriaan:

Sisältö:

  • Arvioinnin perusteltu kohdentaminen ja olennaisuus
  • Tietoperusta (tietolähteet ja luotettavuus)
  • Johtopäätösten perustaminen evidenssiin ja havaintoihin
  • Suositusten hyödynnettävyys päätöksenteossa

Esittäminen:

  • Rakenne, selkeys ja luettavuus
  • Suositusten erottuminen havainnoista
  • Innovatiivisuus ja kekseliäisyys

ÄÄNEKOSKEN VALINTAPERUSTELUT

  • Arviointikertomuksen painotus on onnistunut.
  • Arvioinnin kohteet ovat olennaisia ja ne on selkeästi määritelty.
  • Tarkastuslautakunta toteuttaa perustehtäväänsä uskottavalla tavalla.
  • Arviointikertomuksen tarkastelu on suhteellisen analyyttista, minkä lisäksi suositukset erottuvat tehdyistä havainnoista selkeästi.
  • Arviointikertomuksen tarina rakentuu kiinnostavasti lautakunnan esittämien kysymysten ympärille.
  • Kertomus nostaa esille myönteisiä, kehitettäviä ja riskejä sisältäviä suosituksia, mikä ohjaa lukijan huomion kiinnittämistä.
  • Erityinen positiivinen huomio on seudun kuntien ja hyvinvointialueen yhteinen arviointikohde ja sen raportointi. Tämä korostaa tarkastuslautakunnan tapaa suunnata arviointia tulevaisuuden kannalta relevantteihin kokonaisuuksiin.

Lisätietoja:

Äänekosken tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leila Lindell, 040 356 5899, leila.lindell@aanekoski.fi

Äänekosken arviointikertomus 2022

Uutinen julkaistu , muokattu 14.12.2023 klo 09:18

Uutiset

  • Kaikki
  • Asuminen ja ympäristö
  • Hallinto ja päätökset
  • Hyvinvointi ja tuki
  • Ikääntyneet
  • Kasvatus ja koulutus
  • Kulttuuri ja liikunta
  • Lapsiperheet
  • Nuoret
  • Työ ja yrittäminen
  • Uudet asukkaat

Muutoksia apuvälinepalveluiden puhelinnumeroihin ja palveluaikoihin

Keski-Suomen hyvinvointialueen apuvälinepalveluiden toiminnan kehittämisen johdosta maanantaina 6.5. pohjoiseen Keski-Suomeen tulee apuvälinepalveluille uusi puhelinnumero, Kyllön ja Palokan terveysasemien apuvälinepalveluiden puhelinnumerot yhdistyvät sekä Keuruun apuvälinepalveluiden palveluajat muuttuvat. Kehitystyön tavoitteena on pala palalta yhdenmukaistaa ja parantaa hyvinvointialueen apuvälinepalveluiden toimintaa, saavutettavuutta ja laatua.

Äänekosken vastaanottokeskuksen toimija vaihtuu

Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut vastaanottotoimintaansa. Toimintansa päättävien vastaanottokeskusten sopimukset irtisanotaan ja suorahankittujen vastaanottokeskusten toimintaa siirretään osaksi jo aiemmin kilpailutettujen keskusten toimintaa. Maahanmuuttovirasto siirtää myös Äänekosken vastaanottokeskuksen toiminnan nykyiseltä Hemcare Oy:ltä kilpailutetulle toimijalle. Äänekosken vastaanottokeskuksen toimija vaihtuu viimeistään huhtikuun lopussa.

Äänekoskella on luvassa vilkas kaavoitusvuosi

Äänekoskella on luvassa seuraaville kolmelle vuodelle kaikkiaan 17 asemakaavahanketta, jotka ovat kaavoitusprosessin eri vaiheissa. Yleiskaavahankkeita kaavoituskatsauksessa esitetään yksi eli Mämmen osayleiskaava II, jota on tavoitteena valmistella eteenpäin vuoden 2024 aikana. Lähiaikoina vireille saatettavina uusina hankkeina kaavoitusohjelmassa esitetään neljä asemakaavahanketta: Asemakaavan muutos Viiskulmasta Äänekosken sillalle, Sirkkaharjun asemakaavan muutos ja laajennus, Hirvaskankaan länsipuolen asemakaavan muutos ja Honkalan Sörkänmäen asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen.

SM-hiihdot Äänekoskella 22.-23.3.2024: Huiman hiihtojaosto haluaa yrittäjiä mukaan yhteistyöhön

Vuonna 2019 Äänekoskella hiihdettiin SM-kisat, jotka olivat erittäin onnistuneet niin kilpailijoiden, yleisön, yhteistyökumppaneiden kuin järjestäjien näkökulmasta. Yleisöä paikalla oli lähes 11 000 henkeä. Hyvän edellisen kokemuksen ansiosta Äänekosken Huiman hiihtojaosto on saanut jälleen SM-hiihdot järjestettäväkseen. Kisat hiihdetään liikuntapuiston maisemissa 22.-23.3.2024. Huiman hiihtojaosto toivoo yrittäjiä mukaan yhteistyöhön.

Uudistettu laskettelukeskus Äänemäki on nyt auki!

Äänekosken kaupungin laskettelurinne Äänemäki avattiin 16.12.2023 ensimmäistä kertaa kolmen rinteen vahvuudella. Rinteessä riitti avajaispäivänä runsaasti kävijöitä koko aukiolon ajan. Äänekosken kaupunki on investoinut Äänemäkeen uuden rinteen ja hissin. Uusi rinne on reilusti pidempi kuin kaksi muuta rinnettä ja sopii entistä paremmin aloittaville laskijoille. Äänekosken Urheilijat vastaa kaupungin laskettelurinteen toiminnasta talvikaudella.

Äänekoskelle Keski-Suomen Vuoden yrittäjyyskasvattaja 2023 -palkinto

Vuoden 2023 parhaat yrittäjyyskasvattajat palkittiin ja Keski-Suomen palkinto tuli Äänekoskelle kaupungin yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettaja Mika Matilaiselle! Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatustoimija YES-verkosto palkitsee vuosittain on suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Palkitut Vuoden 2023 YES Agentit ovat tavoitteellisesti edistäneet yrittäjyyskasvatusta omissa verkostoissaan.

11.12.2023

Koulunmäen uusi C-rakennus on malliesimerkki modernista koulurakentamisesta

Vuonna 2025 valmistuu Äänekosken Koulunmäen koulun uusi C-rakennus, joka on monin tavoin malliesimerkki modernista koulurakentamisesta. 21 miljoonan euron investoinnissa huomioidaan laajasti ympäristöasiat ja energiatehokkuus. Kierrätyksen ja energiansäästön lisäksi rakennuksen monikäyttöisyys on tärkeässä roolissa. Rakennuksen ulkoasu on moderni ja tyylikäs ja käytössä on uusinta tekniikkaa, mutta luokkahuoneet itsessään ovat hyvin perinteiset.

24.10.2023

Pohjoisen Keski-Suomen kunnat toivovat työllisyysalueen toteutumista ”Alueen perustamistyötä on tehty hyvässä yhteistyössä”

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alusta. Pohjoisen Keski-Suomen 13 kuntaa, Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski, ovat perustamassa omaa, kuntien yhteistä työllisyysaluetta, jonka vastuukuntana olisi Äänekosken kaupunki.