Terveisiä päättäjille -tapaamisessa lapsilla oli mahdollisuus kysyä ja vaikuttaa

Tavoitteena osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa sekä yhdessä tekemisen riemu

Viime viikolla vietetyn valtakunnallisen Lapsen oikeuksien viikon Oikeus oppimiseen -teema herätteli myös Äänekoskella aikuisia ja lapsia pohtimaan oppimisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia sekä nauttimaan oppimisen ilosta. Äänekoskella aiheen äärelle asetuttiin ainakin Koulunmäen yhtenäiskoululla, jossa Terveisiä päättäjille -tapaamisessa yhdistyi Lapsen oikeuksien viikon sekä samaan aikaan vietetyn Hyvinvointiviikon tärkeimmät tavoitteet: Osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa sekä yhdessä tekemisen riemu.

Koulunmäen yhtenäiskoulun yhteiskuntaopin valinnaisaineryhmässä on kuluneen syksyn aikana käyty napakkaa keskustelua opetuksen järjestämisen perusteista, erityisryhmäpaikoista sekä arkiseen koulutyöhön vaikuttavista realiteeteista. Koska koulutyötä säätelevät lait, budjetit tai poliittiset linjaukset eivät ole koulun henkilökunnan päätettävissä, lupautui opetuksen ja kasvatuksen palvelukoordinaattori Satu Tarvainen tulla vastaamaan nuorten kysymyksiin sekä viemään heiltä kuultua viestiä takaisin päättäjien suuntaan.

Ketä tuetaan ja millä perustein?

Tapaamisessa oltiin tärkeiden arvokysymysten äärellä. Yläkoulussa lisääntyvä poissaolojen määrä huolettaa sekä nuoria että aikuisia ja oppilaiden pohdinnat tiivistyivätkin kysymykseen: Eikö koulussa pitäisi tukea niitä oppilaita, jotka täällä käy, ei niitä, jotka ovat poissa?

– Monet lait ja asetukset määrittävät tavat, joilla kaupunki opetuksen järjestää. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus opiskeluun, joten ihan kaikilla oppilailla on oltava koulupaikka. Vaikka tämä voi koulua säännöllisesti käyvistä oppilaista tuntua toisinaan epäreilulta, tarkoituksena on pitää huoli, että jokaiselle oppilaalle löydetään mahdollisimman toimiva tuki, Satu Tarvainen kertoo.

Miksi pienryhmissä on niin täyttä?

Koulunmäen yhtenäiskoulussa on paljon oppilaita, jotka tarvitsevat opetusta pienemmässä ryhmässä. Millä kriteereillä pienryhmään pääsee? Nuoret halusivat kuulla perusteita siitä, kuka päättää erityisryhmiin pääsevät oppilaat ja millä perustein. 

– Lähtökohtana on aina tuoda tuki ensisijaisesti omaan luokkaan ja lähikouluun. Joskus tilanne on sellainen, että tukea ei pystytä enää yleisopetuksen ryhmässä toteuttamaan. Tällöin oppilaan ympärillä työskentelevät aikuiset sekä huoltajat voivat yhdessä päätyä siihen, että tuki toteutetaan pienryhmässä joko osittain tai kokonaan. Erityisopetuksen pienryhmään pääsy ei siis koskaan ole yhden henkilön päätös, Tarvainen kertoo.

– Äänekoskella olevissa pienryhmissä oppilaita on lähes jokaisessa ryhmässä täysi määrä. Laki määrittää, että pääsääntöisesti erityisen tuen pienryhmässä voi olla 10 tai 8 oppilasta. Vaikeimmin vammaisten oppilaiden luokassa ryhmäkoko on 6 oppilasta. Nämä määrät voivat tilapäisesti ylittyä.

Miksi erityisen tuen ryhmissä oppilaat vaihtuvat?

Nuoria huoletti erityisen tuen ryhmien oppilasvaihtuvuus ja sen vaikutukset luokkakavereihin tutustumiseen ja ryhmäytymiseen. Pysyvyys nousi oppilaiden puheenvuoroissa useasti esiin.

– Pienryhmissä oppilasvaihdokset aiheuttavat varmasti luokan oppilaille tunteen, että muutoksia tulee jatkuvasti. Tämän keskustelun jälkeen meidän aikuisten pitää yhdessä miettiä, miten nuorten ääni saataisi näissä tilanteissa vielä paremmin kuuluviin. Nuorten huoli siitä, että paljon poissaolevat oppilaat vievät erityisryhmäpaikat motivoituneimmilta oppilailta, on erittäin tärkeä kysymys pohdittavaksi, Tarvainen sanoo.

Kaksi koiraa.

"Leipää ja sirkushuveja"

Tunnin kestäneessä Terveisiä päättäjille -tapaamisessa vaikeistakin aiheista keskusteltiin lempeässä hengessä. Hyvinvointiviikon teeman mukaisesti tapaamisessa oli panostettu mukavaan fiilikseen. Tarjolle oli katettu kotitaloustunnin leipomuksia ja Satu Tarvainen oli ottanut assistenteikseen kääpiövillakoirat Hipun ja Aslakin. 

Koirien oli tarkoituksena näyttää kovasti harjoiteltuja temppujaan, mutta yhdessä todettiin, että kun ympärillä on muita kiinnostavia asioita, ei aina ole niin helppoa keskittyä siihen, mitä pitäisi tehdä. Joitakin temppuja kyllä nähtiin, mutta Hipun mielestä omat matematiikan tehtävät olivat perjantai-iltapäivään liian tylsiä, kun vaihtoehtona oli tutustua uusiin ystäviin luokassa.

Tervetuloa kuulemaan oppilaiden ajatuksia

Tapaaminen osoitti jälleen, miten keskustelevia, fiksuja ja asioita rohkeasti kyseenalaistavia Äänekosken nuoret ovat. Satu Tarvainen lupasi viedä nuorten terveiset kaupungintalolle opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautaselle sekä muille viranhaltijoille ja päättäjille. 

Koulun ovet ovat auki, joten nuorten mielipiteistä kiinnostuneet aikuiset ovat lämpimästi tervetulleita koululle kuulemaan lisää. 

Lisätietoja:

Erityisluokanopettaja Hanna Koistinen, 040 861 57 67, hanna.koistinen@aanekoski.fi

Uutinen julkaistu , muokattu 27.11.2024 klo 13:01

Uutiset

  • Kaikki
  • Asuminen ja ympäristö
  • Hallinto ja päätökset
  • Hyvinvoinnin edistäminen
  • Ikääntyneet
  • Kasvatus ja koulutus
  • Kulttuuri ja liikunta
  • Lapsiperheet
  • Nuoret
  • Työ ja yrittäminen
  • Uudet asukkaat

Sekajätetutkimus valmistui

Kesällä 2026 tehtiin viidennen kerran sekajätteen koostumustutkimus yhteistyössä Mustankorkea Oy:n ja Keski-Suomen liiton kanssa. Biojätettä päätyy sekajätteen joukkoon hieman aiempaa enemmän. Tämä selviää tuoreesta sekajätteen koostumustutkimuksesta, jonka mukaan biojätettä on asukkaiden sekajätepusseissa noin 25 prosenttia. Valtakunnan tasolla sekajätepusseissa on biojätettä lähes 30 prosenttia. Muovipakkausten lajittelu taas on parantunut etenkin taajamassa.

Varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi uudistuu Äänekoskella vuoden 2027 alussa

Äänekosken kaupungin varhaiskasvatus siirtyy käyttämään eVaka-järjestelmää 1.1.2027 alkaen. Uusi palvelu tarjoaa huoltajille aiempaa monipuolisemmat sähköiset asiointimahdollisuudet, tehostaa viestintää kodin ja varhaiskasvatuksen välillä sekä tukee varhaiskasvatuksen palvelujen sujuvaa toteuttamista. Samalla nykyisestä CGI Vesa -järjestelmästä luovutaan. Huoltajille annetaan tarkemmat ohjeet uuden palvelun käyttöönotosta myöhemmin.

Rauhan tyttäret -valokuvanäyttely tarkastelee sitä, mitä perheissä siirtyy sukupolvelta toiselle

Emmi Minkkisen Rauhan tyttäret -näyttely on avattu Äänekosken taidemuseossa. Vuosia rakentunut teoskokonaisuus käsittelee vaikenemista, äiti-tytärsuhteita, ylisukupolvisia kokemuksia ja muistamista. Henkilökohtaisesta sukuhistoriasta alkava näyttely avautuu samalla laajemmaksi pohdinnaksi siitä, mitä kannamme mukanamme edellisiltä sukupolvilta – ja mistä on mahdollista päästää irti.

Influenssa- ja koronarokotukset alkavat Keski-Suomessa porrastetusti

Keski-Suomen hyvinvointialue noudattaa maksuttomien kausi-influenssarokotuksen ja koronarokotuksen tehosteannoksen antamisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia suosituksia, joihin ei ole tullut muutoksia viime vuodesta. THL suosittelee myös, että rokotukset on perusteltua aloittaa ikäryhmittäin vanhimmasta ikäryhmästä alkaen. Rokotusjärjestys etenee vanhimmista ikäryhmistä nuorempiin sekä riskiryhmien mukaan.

Äkilähtö liikkuvampaan arkeen – Anna-Maria Rossi tukee koulujen liikunnallisuutta

Anna-Maria Rossi on aloittanut vuoden mittaisessa Äkkilähtö – liikkuva koulu 2026–2027 -hankkeessa liikuntakoordinaattorina. Hänen tehtävänään on tukea Äänekosken kouluja liikunnan lisäämisessä osaksi koulupäivää, kouluttaa henkilöstöä sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa kehitetään Move! -mittausten tuloksiin perustuvaa liikuntaneuvonnan palvelupolkua.

Äänekosken lukio vastaa kysyntään lisäämällä opiskelupaikkoja

Äänekosken lukion kasvava suosio näkyy hakijamäärissä. Tänä vuonna hakijoita oli enemmän kuin lukioon voitiin ottaa, ja erityisesti urheiluakatemiaopinnot ovat lisänneet kiinnostusta myös naapurikunnissa. Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti kasvattaa lukion opiskelijamäärää avaamalla välittömästi kymmenen lisäpaikkaa jatkuvaan hakuun sekä nostamalla pysyvien aloituspaikkojen määrän ensi keväästä alkaen 110 opiskelijaan.

Yksityistieavustusten haku on käynnissä - Haku Tievahdin kautta

Äänekosken yksityisteiden kunnossapitoavustusten hakuaika on nyt käynnissä ja päättyy 31.8.2026 (aiemmin 31.5.2026, hakuaikaa jatkettu). Äänekosken kaupunki ottaa yksityistieavustusten käsittelyssä käyttöön Tievahti-järjestelmän. Tievahti mahdollistaa siirtymisen digitaalisiin palveluihin yksityistieasioissa ja tiekuntien ja kaupungin työ helpottuu. Vuoden 2026 yksityistieavustukset käsitellään uuden järjestelmän kautta.

Riikka Hytönen jatkaa työllisyysalueen johdossa

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelle valittiin tuttu ja kokenut johtaja, kun valtuusto päätti yksimielisesti valita työllisyysaluejohtajan virkaan koulutuksen, työkokemuksen ja soveltuvuuden perusteella kasvatustieteen maisteri Riikka Hytösen. Hytönen toimii parhaillaan työllisyysaluejohtajan sijaisena Tiina Mäenpään lähdettyä työllisyysalueen johtoon Kuopioon. Äänekoskelle työllisyysaluejohtajan virkaa haki määräaikaan 15 henkilöä, joista kelpoisia oli 12 hakijaa.

Äänekosken tarkastuslautakunta luovutti arviointikertomuksensa vuodelta 2025

Äänekosken tarkastuslautakunta on luovuttanut vuodelta 2025 arviointikertomuksensa kaupunginvaltuustolle. Vuoden 2025 arvioinnissa nousi esiin paljon asioita, joista Äänekoskella voidaan olla ylpeitä. Kaupunki on onnistunut kehittämään palveluita, investoimaan lasten ja nuorten arkeen, vahvistamaan kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Myös henkilöstön sitoutuminen ja kaupungin vahva teollinen perusta luovat hyvän pohjan tulevaisuudelle.

Kiertotalous tuo uusia ratkaisuja infrarakentamiseen Keski-Suomessa

Äänekoski on mukana edistämässä kiertotalouden käytännön ratkaisuja infrarakentamisessa. Kiertotaloustapahtuma toi yhteen keskisuomalaisia asiantuntijoita jakamaan kokemuksia erityisesti betonimurskeen hyödyntämisestä ja materiaalitehokkuudesta. Äänekosken kaupunki hyödyntää jo suunnitelmallisesti purkumateriaaleja infrarakentamisessa ja tavoitteena on toteuttaa tulevien rakennusten purkaminen suunnitelmallisesti siten, että syntyvät materiaalit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti infrarakentamisessa.

Tiedolla johtaminen tukee työllisyysalueen johtamista ja päätöksentekoa

Työllisyysasiantuntija Niko Kajakulma vastaa työllisyysalueen tiedolla johtamisen sekä maksatuksen tehtävistä. Tiedolla johtaminen keskitettiin Kajakulmalle, jotta viestintäasiantuntija Elina Vepsäläinen voi keskittyä täysipainoisesti työllisyysalueen viestintään. Tiedolla johtaminen toimii johdon tukena ja tarjoaa tärkeää tietopohjaa päätöksenteolle. Sen avulla voidaan tunnistaa kehityssuuntia ja ennakoida tulevaa.