Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella työttömät palaavat työelämään 3 kuukauden työttömyyden jälkeen muuta maata useammin

Henkilö kirjoittaa lehtiöön jotain, tekstiä ei näy. Taustalla toinen henkilö pitelee punaista kansiota. Hänet on rajattu osittain pois kuvasta.
Vaikka talouden haasteet ja työttömyyden kasvu näkyvät koko Keski-Suomessa, Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella löytyy hyvää kehitystä ja merkkejä toimivasta yhteistyöstä. Alueen työnhakijat työllistyvät kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen keskimääräistä useammin kuin muualla Suomessa, ja työnantajat ovat aktiivisia rekrytoinnissa myös vaikeina aikoina.

Virta työttömyyteen -tilasto tarkastelee työttömyyden kestoa

Työttömyyden virtaamilla tarkoitetaan sitä, kuinka moni työnhakija jatkaa työttömänä tietyn ajan kuluttua työttömyyden alkamisesta. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella nämä virtaamat ovat alkuvuoden tilastojen mukaan pysyneet valtakunnallista tasoa matalampina.

KEHA-keskuksen tuottamien tilastojen mukaan 36,8 % työnhakijoista oli edelleen työttömänä kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, kun koko maan vastaava luku oli yli 55 %. Suurissa kaupungeissa luvut ovat usein vielä korkeampia, joillakin alueilla jopa yli 70 % työttömistä on kolmen kuukauden kohdalla edelleen vailla työtä.

Myös pidemmässä, vuoden mittaisessa tarkastelussa Pohjoisen Keski-Suomen luvut ovat olleet muuta maata matalampia: 9,3 % työnhakijoista jatkoi työttömänä vuoden jälkeen, kun koko maan keskiarvo oli 18 %. Alueen virtaamat ovat pysytelleet valtakunnallista tasoa parempina viime syksystä lähtien.

On kuitenkin hyvä huomioida, että osa positiivisista virtaamaluvuista selittyy lomautuksilla, mikä heijastaa talouden ja työmarkkinoiden epävarmuutta. Työmarkkinatilanne on vielä haastava myös Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella.

- Vaikka taloustilanne on yleisesti vaikea, alueemme työnantajat jatkavat kuitenkin työllistämistä, mikä kertoo luottamuksesta paikalliseen osaamiseen ja yhteistyöhön, toteaa työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää.

Pitkäaikaistyöttömyys haasteena koko Suomessa

Pitkäaikaistyöttömyys on yhä kasvussa kaikilla työllisyysalueilla. Kasvua on tullut eri puolilla Suomea jopa 45 % vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 20 %, mikä sijoittaa työllisyysalueen kolmentoista vähiten pitkäaikaistyöttömyyttä kasvattaneen alueen joukkoon.

Tänä vuonna työllisyysalueen asiakkaan työttömyysjakso on kestänyt keskimäärin 55 viikkoa, kun koko maan keskiarvo on ollut noin 66 viikkoa. Työttömyysjaksot ovat kuitenkin pitkittyneet noin kuudella viikolla viime vuoteen verrattuna ja kahdeksalla viikolla vuoteen 2023 verrattuna. Työttömyysjaksojen pitkittymisestä huolimatta alueen tilanne on parempi kuin yli kolmanneksella Suomen 45 työllisyysalueesta.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella korostuu erityisesti yli 55-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus. Tämä ikäryhmä erottuu kaikissa virta työttömyyteen -tilastojen tarkasteluissa, mikä kertoo tarpeesta kohdentaa palveluja ja tarjota tukea myös ikääntyville työnhakijoille.

Aktivointiaste maan keskitason tuntumassa

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen aktivointiaste on mukaillut valtakunnallista tasoa koko kuluvan vuoden. Yleinen aktivointiaste on KEHA-keskuksen seurannassa ollut vuoden ensimmäisen puoliskon ajan keskimäärin 23,3 % ja valtakunnallinen keskiarvo 23,7 %. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on ollut keskimäärin 7,9 % ja valtakunnallinen keskiarvo tasan 7 %. Muiden työllisyysalueiden joukossa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen yleinen aktivointiaste on ollut 45 työllisyysalueen joukossa sijalla 23. ja pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste sijalla 10. Aktivointiasteet ovat laskeneet jonkin verran kaikkialla Suomessa kuluneen vuoden aikana.

Uutinen julkaistu , muokattu 12.5.2026 klo 09:19

Uutiset

  • Kaikki
  • Asuminen ja ympäristö
  • Hallinto ja päätökset
  • Hyvinvoinnin edistäminen
  • Ikääntyneet
  • Kasvatus ja koulutus
  • Kulttuuri ja liikunta
  • Lapsiperheet
  • Nuoret
  • Työ ja yrittäminen
  • Uudet asukkaat

Varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi uudistuu Äänekoskella vuoden 2027 alussa

Äänekosken kaupungin varhaiskasvatus siirtyy käyttämään eVaka-järjestelmää 1.1.2027 alkaen. Uusi palvelu tarjoaa huoltajille aiempaa monipuolisemmat sähköiset asiointimahdollisuudet, tehostaa viestintää kodin ja varhaiskasvatuksen välillä sekä tukee varhaiskasvatuksen palvelujen sujuvaa toteuttamista. Samalla nykyisestä CGI Vesa -järjestelmästä luovutaan. Huoltajille annetaan tarkemmat ohjeet uuden palvelun käyttöönotosta myöhemmin.

Äänekosken kaupunki on mukana Energiansäästöviikossa

Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään 5.–11.10.2026 teemalla Kaiken takana on energia. Myös Äänekosken kaupunki osallistuu kampanjaan ja tekee jatkuvasti työtä energian viisaan käytön edistämiseksi joka päivä. Äänekosken Energia Oy tukee energiaopetusta paikallisissa kouluissa. Yhtiö kustantaa Energiansäästöviikon opetusmateriaalit Äänekosken kaupungin 2.-luokkalaisille, jotta energiaan, sen säästämiseen ja kestävään käyttöön voidaan tutustua jo varhain.

Rauhan tyttäret -valokuvanäyttely tarkastelee sitä, mitä perheissä siirtyy sukupolvelta toiselle

Emmi Minkkisen Rauhan tyttäret -näyttely on avattu Äänekosken taidemuseossa. Vuosia rakentunut teoskokonaisuus käsittelee vaikenemista, äiti-tytärsuhteita, ylisukupolvisia kokemuksia ja muistamista. Henkilökohtaisesta sukuhistoriasta alkava näyttely avautuu samalla laajemmaksi pohdinnaksi siitä, mitä kannamme mukanamme edellisiltä sukupolvilta – ja mistä on mahdollista päästää irti.

Influenssa- ja koronarokotukset alkavat Keski-Suomessa porrastetusti

Keski-Suomen hyvinvointialue noudattaa maksuttomien kausi-influenssarokotuksen ja koronarokotuksen tehosteannoksen antamisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia suosituksia, joihin ei ole tullut muutoksia viime vuodesta. THL suosittelee myös, että rokotukset on perusteltua aloittaa ikäryhmittäin vanhimmasta ikäryhmästä alkaen. Rokotusjärjestys etenee vanhimmista ikäryhmistä nuorempiin sekä riskiryhmien mukaan.

Äkilähtö liikkuvampaan arkeen – Anna-Maria Rossi tukee koulujen liikunnallisuutta

Anna-Maria Rossi on aloittanut vuoden mittaisessa Äkkilähtö – liikkuva koulu 2026–2027 -hankkeessa liikuntakoordinaattorina. Hänen tehtävänään on tukea Äänekosken kouluja liikunnan lisäämisessä osaksi koulupäivää, kouluttaa henkilöstöä sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa kehitetään Move! -mittausten tuloksiin perustuvaa liikuntaneuvonnan palvelupolkua.

Äänekosken lukio vastaa kysyntään lisäämällä opiskelupaikkoja

Äänekosken lukion kasvava suosio näkyy hakijamäärissä. Tänä vuonna hakijoita oli enemmän kuin lukioon voitiin ottaa, ja erityisesti urheiluakatemiaopinnot ovat lisänneet kiinnostusta myös naapurikunnissa. Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti kasvattaa lukion opiskelijamäärää avaamalla välittömästi kymmenen lisäpaikkaa jatkuvaan hakuun sekä nostamalla pysyvien aloituspaikkojen määrän ensi keväästä alkaen 110 opiskelijaan.

Yksityistieavustusten haku on käynnissä - Haku Tievahdin kautta

Äänekosken yksityisteiden kunnossapitoavustusten hakuaika on nyt käynnissä ja päättyy 31.8.2026 (aiemmin 31.5.2026, hakuaikaa jatkettu). Äänekosken kaupunki ottaa yksityistieavustusten käsittelyssä käyttöön Tievahti-järjestelmän. Tievahti mahdollistaa siirtymisen digitaalisiin palveluihin yksityistieasioissa ja tiekuntien ja kaupungin työ helpottuu. Vuoden 2026 yksityistieavustukset käsitellään uuden järjestelmän kautta.

Riikka Hytönen jatkaa työllisyysalueen johdossa

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelle valittiin tuttu ja kokenut johtaja, kun valtuusto päätti yksimielisesti valita työllisyysaluejohtajan virkaan koulutuksen, työkokemuksen ja soveltuvuuden perusteella kasvatustieteen maisteri Riikka Hytösen. Hytönen toimii parhaillaan työllisyysaluejohtajan sijaisena Tiina Mäenpään lähdettyä työllisyysalueen johtoon Kuopioon. Äänekoskelle työllisyysaluejohtajan virkaa haki määräaikaan 15 henkilöä, joista kelpoisia oli 12 hakijaa.

Äänekosken tarkastuslautakunta luovutti arviointikertomuksensa vuodelta 2025

Äänekosken tarkastuslautakunta on luovuttanut vuodelta 2025 arviointikertomuksensa kaupunginvaltuustolle. Vuoden 2025 arvioinnissa nousi esiin paljon asioita, joista Äänekoskella voidaan olla ylpeitä. Kaupunki on onnistunut kehittämään palveluita, investoimaan lasten ja nuorten arkeen, vahvistamaan kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Myös henkilöstön sitoutuminen ja kaupungin vahva teollinen perusta luovat hyvän pohjan tulevaisuudelle.

Kiertotalous tuo uusia ratkaisuja infrarakentamiseen Keski-Suomessa

Äänekoski on mukana edistämässä kiertotalouden käytännön ratkaisuja infrarakentamisessa. Kiertotaloustapahtuma toi yhteen keskisuomalaisia asiantuntijoita jakamaan kokemuksia erityisesti betonimurskeen hyödyntämisestä ja materiaalitehokkuudesta. Äänekosken kaupunki hyödyntää jo suunnitelmallisesti purkumateriaaleja infrarakentamisessa ja tavoitteena on toteuttaa tulevien rakennusten purkaminen suunnitelmallisesti siten, että syntyvät materiaalit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti infrarakentamisessa.

Tiedolla johtaminen tukee työllisyysalueen johtamista ja päätöksentekoa

Työllisyysasiantuntija Niko Kajakulma vastaa työllisyysalueen tiedolla johtamisen sekä maksatuksen tehtävistä. Tiedolla johtaminen keskitettiin Kajakulmalle, jotta viestintäasiantuntija Elina Vepsäläinen voi keskittyä täysipainoisesti työllisyysalueen viestintään. Tiedolla johtaminen toimii johdon tukena ja tarjoaa tärkeää tietopohjaa päätöksenteolle. Sen avulla voidaan tunnistaa kehityssuuntia ja ennakoida tulevaa.