Seutukaupunkeihin suunnitteilla kymmenien miljardien investoinnit 

Siirtymä energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointeihin on tapahtunut nopeasti

Seutukaupunkiverkoston investointikysely kertoo merkittävästä meneillään olevasta siirtymästä perinteisen teollisuuden investoinneista kohti puhtaan energian ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeita. Datakeskukset ovat ylivoimaisesti merkittävin uusi investointikokonaisuus. Euromääräisesti tunnistettujen hankkeiden yhteenlaskettu määrä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin.

Seutukaupunkien investointinäkymä vuoteen 2035 osoittaa, että investointitarjonta ei enää perustu pelkästään perinteiseen teollisuuteen, vaan keskittyy erityisesti datakeskuksiin, vetytalouteen sekä puhtaan energian tuotantoon. Kyselyaineistossa mm. Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kristiinankaupunki, Kemi, Iisalmi ja Kannus näyttäytyvät näiden uusien suunniteltujen suurinvestointien keskittyminä.

Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneesta seutukaupungista arvioi investointiympäristönsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaukset osoittavat, että seutukaupungeissa on käynnissä ja suunnitteilla mittava joukko uuden talouden investointeja, joilla on toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen kasvuun, työllisyyteen ja puhtaaseen siirtymään.

Kyselyyn vastanneiden seutukaupunkien investointihankkeista suunnitteilla on 83 % ja käynnissä 17 %. Suunniteltujen investointien määrän arvioidaan olevan jopa 45–60 miljardia euroa, vaikka kaikista seutukaupunkien investointihankkeista ei ole tietoa ja kaikki hankkeet eivät ole vielä julkisia. Tulevaisuuden investointipotentiaali voi olla myös moninkertainen, sillä esimerkiksi puhtaan siirtymän energiainfrastruktuurin osalta osaaminen ja uudet teknologiat kehittyvät nopeasti.

Uutta kasvua syntyy eri puolille Suomea

Datakeskuksista on muodostumassa seutukaupunkien merkittävin yksittäinen investointiluokka. Kyselyssä 14 seutukaupunkia ilmoitti datakeskushankkeista, joiden arvioitu kokonaisarvo ylittää 27 miljardia euroa. Suurimpia datakeskushankkeita on seutukaupungeista mm. Kalajoella, Salossa, Forssassa, Torniossa, Kristiinankaupungissa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kemissä.

Energiasektorin hankkeita esiintyy lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa seutukaupungeissa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi muun muassa vety, e-metanoli, kestävät lentopolttoaineet (SAF), biokaasu ja akkuvarastot (BESS) ovat uusien investointien kohteena.

Merkittäviä tuulivoimahankkeita on muun muassa Kalajoella, Torniossa, Kankaanpäässä, Pieksämäellä, Iisalmessa, Ylivieskassa ja Kurikassa.

Aurinkovoimahankkeita on ainakin 11 seutukaupungissa. Kasvu näkyy erityisesti vanhoilla turvetuotantoalueilla, seutukaupunkien tarjoamilla potentiaalisilla laajoilla maa-alueilla sekä datakeskusten läheisyydessä.

Kyselyaineiston perusteella vedyn ja sähköpolttoaineiden eli e-polttoaineiden, kuten e-metanolin, tuotanto on tällä hetkellä nopeimmin kasvava investointisegmentti. Vetytaloushankkeita on esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Kannuksessa sekä e-metanolin tuotantolaitoksia muun muassa Kristiinankaupungissa ja Pieksämäellä.

Myös matkailun ja liikerakentamisen investointinäkymät arvioitiin kyselyaineistossa kohtalaisiksi. Seutukaupungeista matkailun merkitys ja potentiaali kuntataloudelle on korostunut mm. Kuusamossa, Savonlinnassa ja Kalajoella.

Suuri osa datakeskus-, vety- ja suurista energiainvestoinneista ajoittuu kyselyn perusteella seuraavien 3–5 vuoden ajalle.

– Seutukaupunkiverkoston kysely antaa vahvan viestin siitä, että datakeskus- ja energiainvestointien aalto ulottuu myös suurempien keskuskaupunkien ulkopuolelle. Kysely auttaa myös omalta osaltaan hahmottamaan kokonaiskuvaa energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeiden määrästä seutukaupunkien osalta, kuvailee Ylivieskan kaupunginjohtaja ja Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Maria Sorvisto.

– Seutukaupungeilla on mahdollisuus toimia uuden kasvun alustoina ja vahvistaa samalla koko Suomen energiaomavaraisuutta, digitaalista infrastruktuuria ja teollista uudistumista, Sorvisto päättää.

Taustaa Seutukaupunkiverkoston kyselystä

Kuntaliiton Seutukaupunkiverkoston investointikyselyyn vastasi yhteensä 26 seutukaupunkia verkoston 58 seutukaupungista aikavälillä 17.6.–31.8.2026.

Uutinen julkaistu , muokattu 14.9.2026 klo 10:27

Uutiset

  • Kaikki
  • Asuminen ja ympäristö
  • Hallinto ja päätökset
  • Hyvinvoinnin edistäminen
  • Ikääntyneet
  • Kasvatus ja koulutus
  • Kulttuuri ja liikunta
  • Lapsiperheet
  • Nuoret
  • Työ ja yrittäminen
  • Uudet asukkaat

Sekajätetutkimus valmistui

Kesällä 2026 tehtiin viidennen kerran sekajätteen koostumustutkimus yhteistyössä Mustankorkea Oy:n ja Keski-Suomen liiton kanssa. Biojätettä päätyy sekajätteen joukkoon hieman aiempaa enemmän. Tämä selviää tuoreesta sekajätteen koostumustutkimuksesta, jonka mukaan biojätettä on asukkaiden sekajätepusseissa noin 25 prosenttia. Valtakunnan tasolla sekajätepusseissa on biojätettä lähes 30 prosenttia. Muovipakkausten lajittelu taas on parantunut etenkin taajamassa.

Varhaiskasvatuksen sähköinen asiointi uudistuu Äänekoskella vuoden 2027 alussa

Äänekosken kaupungin varhaiskasvatus siirtyy käyttämään eVaka-järjestelmää 1.1.2027 alkaen. Uusi palvelu tarjoaa huoltajille aiempaa monipuolisemmat sähköiset asiointimahdollisuudet, tehostaa viestintää kodin ja varhaiskasvatuksen välillä sekä tukee varhaiskasvatuksen palvelujen sujuvaa toteuttamista. Samalla nykyisestä CGI Vesa -järjestelmästä luovutaan. Huoltajille annetaan tarkemmat ohjeet uuden palvelun käyttöönotosta myöhemmin.

Rauhan tyttäret -valokuvanäyttely tarkastelee sitä, mitä perheissä siirtyy sukupolvelta toiselle

Emmi Minkkisen Rauhan tyttäret -näyttely on avattu Äänekosken taidemuseossa. Vuosia rakentunut teoskokonaisuus käsittelee vaikenemista, äiti-tytärsuhteita, ylisukupolvisia kokemuksia ja muistamista. Henkilökohtaisesta sukuhistoriasta alkava näyttely avautuu samalla laajemmaksi pohdinnaksi siitä, mitä kannamme mukanamme edellisiltä sukupolvilta – ja mistä on mahdollista päästää irti.

Influenssa- ja koronarokotukset alkavat Keski-Suomessa porrastetusti

Keski-Suomen hyvinvointialue noudattaa maksuttomien kausi-influenssarokotuksen ja koronarokotuksen tehosteannoksen antamisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia suosituksia, joihin ei ole tullut muutoksia viime vuodesta. THL suosittelee myös, että rokotukset on perusteltua aloittaa ikäryhmittäin vanhimmasta ikäryhmästä alkaen. Rokotusjärjestys etenee vanhimmista ikäryhmistä nuorempiin sekä riskiryhmien mukaan.

Äkilähtö liikkuvampaan arkeen – Anna-Maria Rossi tukee koulujen liikunnallisuutta

Anna-Maria Rossi on aloittanut vuoden mittaisessa Äkkilähtö – liikkuva koulu 2026–2027 -hankkeessa liikuntakoordinaattorina. Hänen tehtävänään on tukea Äänekosken kouluja liikunnan lisäämisessä osaksi koulupäivää, kouluttaa henkilöstöä sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa kehitetään Move! -mittausten tuloksiin perustuvaa liikuntaneuvonnan palvelupolkua.

Äänekosken lukio vastaa kysyntään lisäämällä opiskelupaikkoja

Äänekosken lukion kasvava suosio näkyy hakijamäärissä. Tänä vuonna hakijoita oli enemmän kuin lukioon voitiin ottaa, ja erityisesti urheiluakatemiaopinnot ovat lisänneet kiinnostusta myös naapurikunnissa. Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti kasvattaa lukion opiskelijamäärää avaamalla välittömästi kymmenen lisäpaikkaa jatkuvaan hakuun sekä nostamalla pysyvien aloituspaikkojen määrän ensi keväästä alkaen 110 opiskelijaan.

Yksityistieavustusten haku on käynnissä - Haku Tievahdin kautta

Äänekosken yksityisteiden kunnossapitoavustusten hakuaika on nyt käynnissä ja päättyy 31.8.2026 (aiemmin 31.5.2026, hakuaikaa jatkettu). Äänekosken kaupunki ottaa yksityistieavustusten käsittelyssä käyttöön Tievahti-järjestelmän. Tievahti mahdollistaa siirtymisen digitaalisiin palveluihin yksityistieasioissa ja tiekuntien ja kaupungin työ helpottuu. Vuoden 2026 yksityistieavustukset käsitellään uuden järjestelmän kautta.

Riikka Hytönen jatkaa työllisyysalueen johdossa

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueelle valittiin tuttu ja kokenut johtaja, kun valtuusto päätti yksimielisesti valita työllisyysaluejohtajan virkaan koulutuksen, työkokemuksen ja soveltuvuuden perusteella kasvatustieteen maisteri Riikka Hytösen. Hytönen toimii parhaillaan työllisyysaluejohtajan sijaisena Tiina Mäenpään lähdettyä työllisyysalueen johtoon Kuopioon. Äänekoskelle työllisyysaluejohtajan virkaa haki määräaikaan 15 henkilöä, joista kelpoisia oli 12 hakijaa.

Äänekosken tarkastuslautakunta luovutti arviointikertomuksensa vuodelta 2025

Äänekosken tarkastuslautakunta on luovuttanut vuodelta 2025 arviointikertomuksensa kaupunginvaltuustolle. Vuoden 2025 arvioinnissa nousi esiin paljon asioita, joista Äänekoskella voidaan olla ylpeitä. Kaupunki on onnistunut kehittämään palveluita, investoimaan lasten ja nuorten arkeen, vahvistamaan kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Myös henkilöstön sitoutuminen ja kaupungin vahva teollinen perusta luovat hyvän pohjan tulevaisuudelle.

Kiertotalous tuo uusia ratkaisuja infrarakentamiseen Keski-Suomessa

Äänekoski on mukana edistämässä kiertotalouden käytännön ratkaisuja infrarakentamisessa. Kiertotaloustapahtuma toi yhteen keskisuomalaisia asiantuntijoita jakamaan kokemuksia erityisesti betonimurskeen hyödyntämisestä ja materiaalitehokkuudesta. Äänekosken kaupunki hyödyntää jo suunnitelmallisesti purkumateriaaleja infrarakentamisessa ja tavoitteena on toteuttaa tulevien rakennusten purkaminen suunnitelmallisesti siten, että syntyvät materiaalit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti infrarakentamisessa.