Kulttuurihistoriallinen museo tuo äänekoskelaisten historian näkyväksi

Yli satavuotias tehdasyhtiön entinen pääkonttori saa uuden elämän Äänekosken kulttuurihistoriallisena museona. Kesällä 2027 avattava museo tuo vuosia varastoituna olleet kokoelmat jälleen yleisön nähtäville ja kertoo seudun teollisuuden, kulttuurin ja ihmisten tarinan, joka on muovannut äänekoskelaista identiteettiä sukupolvesta toiseen.

– Tässä on kyse kaikkien äänekoskelaisten historiasta, sen näkyväksi tekemisestä ja tiedon siirtämisestä tuleville sukupolville. Se on paikka, jossa äänekoskelaisten yhteinen historia ja juuret ovat esillä myös tuleville sukupolville, vs. kulttuuri- ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen sanoo.

Uusi museo täydentää Klubinmäen kulttuurikokonaisuutta

Äänekosken kaupungin museohanke on merkittävä sekä asukkaille että matkailulle. Taidemuseon viereen valmistuva kulttuurihistoriallinen museo tuo tehdashistorian ja kotiseudun tarinat saman katon alle. Yhdessä taidemuseon, Wahlmanin talon ja muiden kohteiden kanssa se muodostaa Klubinmäelle ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden.

Rakennuksen peruskorjaus on valmistunut, ja seuraavaksi käynnistyy näyttelyrakenteiden ja tekniikan toteutus. Museon kaksi uutta työntekijää aloittavat loppuvuodesta, minkä jälkeen näyttelykokonaisuutta viimeistellään kesän 2027 avajaisia varten.

Tehtaan synnystä nykypäivän Äänekoskelle

Kulttuurihistoriallinen museo kertoo Äänekosken vaiheista ajalta ennen teollistumista tähän päivään. Näyttelyihin kootaan esineistöä entisestä tehdasmuseosta sekä kaupunginmuseon kokoelmista, jotka ovat olleet varastoituna vuodesta 2015 lähtien.

Näyttelyt esittelevät alueen teollisuuden, yrittäjyyden, urheilun ja kulttuurin vaiheita sekä tavallisten ihmisten elämää eri aikakausina. Mukana ovat myös Konginkankaan, Sumiaisten ja Suolahden tarinat, jotka yhdessä kertovat nykyisen Äänekosken synnystä.

Museoon rakennetaan kiinteä näyttely, jonka arvioitu kiertoaika on 10–15 vuotta. Ensimmäisessä kerroksessa esitellään teollisuushistoriaa, toisessa ja kolmannessa kerroksessa kulttuurihistoriaa.

– Teollisuushistorian tarina alkaa ajasta ennen teollisuutta. Näyttelyssä tarkastellaan, mitkä tekijät mahdollistivat teollisuuden synnyn ja millaista teollisuutta alueelle syntyi. Mukana ovat Konginkankaan, Sumiaisten, Suolahden ja Äänekosken teollisuuden vaiheet, joista yksi merkittävimmistä toimijoista oli Äänekoski Oy, museoamanuenssi Tapani Pentikäinen kertoo.

Toisessa kerroksessa tarkastellaan tehdasta sosiaalisena toimijana ja sitä, miten kaupunki rakentui sen ympärille.

– Monet kaupungit ovat syntyneet teollisuuden ympärille ja Äänekoski oli alun perin noin 20 talon kylä. Tehtaan myötä alue kaupungistui ja elinkeinoelämä monipuolistui. Teollisuus on muuttanut Äänekoskea ratkaisevasti. Ilman sitä olisimme todennäköisesti edelleen maalaispitäjä emmekä kaupunki, Pentikäinen kertoo.

Näyttelyyn kootaan Äänekosken seudun historiaa niin maaseudulta kuin kaupungistakin, jossa porvarit ja työläiset ovat eläneet rinnakkain. Esille nostetaan muun muassa leikkejä, leluja, kalastusta, matkailua, urheilua ja kulttuuria sekä muita elämän osa-alueita. Näyttelyssä tuodaan esiin kiinnostavia esineitä, henkilöitä ja tarinoita.

– Näyttelyn tavoitteena on vahvistaa äänekoskelaista identiteettiä ja pohtia, mistä se muodostuu. Täällä on ollut sekä pitkään paikkakunnalla asuneita että ihmisiä, jotka ovat muuttaneet työn perässä Äänekoskelle ja myöhemmin pois. Teollisuus on tuonut tänne väkeä eri puolilta Suomea. Nyt etsimme ja rakennamme yhdessä vastausta siihen, mikä on Äänekosken oma identiteetti, Pentikäinen sanoo.

Historiallinen rakennus uuteen käyttöön

Äänekosken kaupunki hankki entisen pääkonttorirakennuksen Metsä Boardilta osana alueen omistusjärjestelyjä. Vuonna 1923 valmistuneen, arkkitehti Birger Federleyn suunnitteleman rakennuksen peruskorjaus käynnistyi vuonna 2018.

Yli tuhannen neliömetrin laajuinen museo sijoittuu kolmeen kerrokseen. Rakennus on peruskorjattu perusteellisesti ja muutettu esteettömäksi. Samalla sen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yksityiskohdat on säilytetty. Esimerkiksi alkuperäisiä portaita, ovia, lyijylasi-ikkunoita ja muita historiallisia elementtejä on entisöity osana hanketta.

Kokonaisinvestointi on merkittävä. Rakennuskustannukset olivat noin 2,8 miljoonaa euroa, johon valtion rahoitusta on saatu yhteensä noin 400 000 euroa. Kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan yhteensä noin kolmeen miljoonaan euroon ja lopullinen kustannus tarkentuu ensi vuoden aikana, kun näyttelyrakenteet ja tekniikka valmistuvat.

– Rakennuksen historiallinen arvo on merkittävä. Olemme pelastaneet upean vanhan rakennuksen, vieneet hanketta määrätietoisesti eteenpäin ja saaneet sen vihdoin valmiiksi. Tästä muodostuu todella hieno kokonaisuus, Pohjolainen kiittää.

Uusi museo vahvistaa Äänekosken kulttuuripalveluja ja museotoimintaa sekä tekee paikallishistorian näkyväksi uudella tavalla. Samalla se tuo kaupunkiin uuden kiinnostavan matkailukohteen.

Taidemuseo juhlistaa kaupunkia

Taidemuseo juhlistaa kaupungin 115-vuotisjuhlavuotta tarjoamalla ilmaisen tutustumisen museon näyttelyihin tiistaina 1.9.2026. Näyttelyt ovat avoinna klo 12-18, pääsy näyttelyihin ja tapahtumiin on koko päivän maksuton.

Päivän aikana lyhyehkö kertaus taidemuseorakennuksen historiaan klo 13, opastuskierros Toivo Parantaisen esillä olevaan kokoelmaan klo 14 sekä opastuskierros keraamikko Maisa Jokipiin retrospektiiviin näyttelyyn klo 17. Tervetuloa!

Äänekosken kaupunki juhlistaa 115-vuotisjuhlavuottaan arpomalla tiistaina museovieraiden kesken Äänekoski-printin keittiötuotepaketin. Arvontapalkinto sisältää kahvipurkin, keittiöpyyhkeen, tarjottimen ja patalapun. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, ja palkinto on noudettavissa museon aukioloaikoina.

Lisätietoa:

Vs. kulttuuri- ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, 0400 189 263, jukka-pekka.pohjolainen@aanekoski.fi

Museoamanuenssi Tapani Pentikäinen, 040 610 4653, tapani.pentikainen@aanekoski.fi