Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen asiakasraatien hedelmistä halutaan sorvata parempia työllisyyden palveluja
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella toteutettiin Keski-Suomen elinvoimakeskuksen Jalava-hankkeen kanssa kolme asiakasraatia, joiden tavoitteena oli vahvistaa asiakasosallisuutta sekä kehittää työvoimapalveluita vastaamaan paremmin työnhakijoiden tarpeita. Asiakasraatien kautta kerättiin arvokasta tietoa palvelujen toimivuudesta ja kehittämiskohteista.
Asiakasosallisuus kehittämisen ytimessä
Asiakasraatien lähtökohtana oli ajatus siitä, että palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat, kun niitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Osallisuus lisää motivaatiota ja luottamusta sekä tukee hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta.
Raateja järjestettiin keväällä 2026 sekä yleisinä että kohdennettuina tilaisuuksina Saarijärvellä, Äänekoskella ja Laukaassa. Yleisiin raateihin osallistui yhteensä 18 henkilöä. Lisäksi kohdennettuja keskusteluja käytiin muun muassa kotoutujien, työpajatoiminnassa mukana olevien sekä työhönvalmennuksen asiakkaiden kanssa.
Raateihin kutsuttiin osallistujia verkkosivujen, somen sekä sähköpostin välityksellä. Ilmoittautuminen toteutettiin verkkolomakkeella. Tilaisuuksissa keskusteltiin osallistujien kokemuksista, palvelutarpeista sekä konkreettisista kehittämisehdotuksista.
Keskeiset havainnot
Asiakasraadeissa nousi esiin sekä myönteisiä kokemuksia että kehittämistarpeita. TE24-uudistus on tuonut parannuksia erityisesti palvelun henkilökohtaisuuteen ja saavutettavuuteen, mutta samalla osa asiakkaista kokee palvelujärjestelmän edelleen sekavaksi. Myös oman nimetyn asiantuntijan vaihtuminen on kuormittanut, sillä pysyvän oman yhteyshenkilön kanssa työskenteleminen koettiin positiiviseksi.
Viestinnän osalta toivottiin selkeämpiä, lähestyttävämpiä ja ennakoivampia käytäntöjä. Työnhaun alkuvaiheeseen kaivattiin vahvempaa tukea, kuten selkeää palvelupolun esittelemistä, joka helpottaisi liikkeelle lähtemistä ja työnhaun eri vaiheiden hahmottamista.
Työvoimapalveluiden ja koulutusten kohdalla havaittiin tarve kohdennetummalle tarjonnalle sekä ryhmämuotoisten palveluiden lisäämiselle. Myös työnantajayhteistyötä toivottiin vahvistettavan. Kasvokkaisen palvelun ja vertaistuen merkitys nousi niin ikään vahvasti esiin. Lisäksi painotettiin henkisen tuen tarvetta, erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa.
Kehittämisehdotukset
Raadeissa syntyi runsaasti konkreettisia kehittämisehdotuksia, jotka kohdistuivat esimerkiksi palvelujen selkeyttämiseen, viestintään ja asiakaslähtöisyyteen. Työnhaun aloitusta toivottiin selkeämmäksi, ja ensimmäiselle tapaamiselle esitettiin enemmän aikaa, jotta työnhakijan tilannetta voitaisiin käsitellä perusteellisemmin. Asiakassuhteisiin kaivattiin pysyvyyttä sekä vahvempaa asiakaslähtöistä otetta koko palveluprosessin ajan.
Viestinnän kehittämisessä korostui tarve selkeämmille käytännöille sekä esimerkiksi muistutusviesteille, jotka tukevat asioiden etenemistä arjessa. Työllistymisen edistämiseksi toivottiin tiiviimpää yhteistyötä työnhakijoiden ja työnantajien välille. Lisäksi nähtiin tärkeänä työnhakutaitojen vahvistaminen sekä tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittäminen.
Yhteisöllisiä palveluja, kuten työnhakupajoja ja vertaistukiryhmiä, toivottiin lisää, jotta työnhakijat saisivat tukea asiantuntijoiden lisäksi myös toisiltaan. Digipalveluiden osalta painotettiin kehittämisen tarvetta erityisesti helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta, jotta palvelut palvelisivat mahdollisimman monia käyttäjiä sujuvasti.
Positiivinen palaute ja jatkosuunnitelmat
- Asiakasraatien palaute on ollut erittäin myönteistä ja osallistujat aktiivisia, raadeissa mukana ollut Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen hankinta-asiantuntija Minna Haapala iloitsee. – Kehittämistoimiin on ryhdytty välittömästi raadeista saadun palautteen pohjalta. Olemme esimerkiksi järjestäneet kaksi työnhaun työpajaa Laukaassa ja Äänekoskella, ja suunnitelmissa on lisätä pajoja ensi syksynä. Olemme myös päättäneet uusia esimerkiksi työnhaun aloituksen materiaaleja saadun palautteen pohjalta. Saimme palautetta myös lähettämiemme tiedotusviestien sävystä, ja tämän pohjalta käymme läpi käyttämämme viestipohjat ja pohdimme, miten voisimme kertoa palveluistamme lähestyttävämmin, Haapala kertoo.
Asiakasraatien palautteiden pohjalta on päätetty myös lisätä tekoälyyn liittyvää oppimateriaalia ja panostaa asiakasuutiskirjeiden kehittämiseen. Raadeissa nousi esiin myös erilaisia teemoja, joista toivottiin lisää tietoa niin työnhakijoille kuin työnantajillekin. Esimerkiksi työkokeilu ja liikkuvuusavustukset koettiin aiheiksi, joista toivottiin lisää tietoa. Myös ryhmävalmennuksia on päätetty lisätä yksilövalmennusten rinnalle, jotta työnhakijoilla olisi mahdollisuus tavata toisiaan ja jakaa kokemuksia ja vertaistukea entistä matalammalla kynnyksellä.
- Päätimme myös pohtia ensimmäisen tapaamisen aikataulua joidenkin työnhakijoiden kohdalla, jotta tilanteen läpikäymiselle olisi tarvittaessa alussa enemmän aikaa, Haapala lisää. – Joskus esimerkiksi nuorilla tai ensimmäistä kertaa työttömäksi jääneillä on suurempi tarve oman tilanteen ja työnhaun kuvioiden läpikäymiseen kuin sellaisella henkilöllä, jolle palvelun aloittaminen on tutumpaa.
Asiakasraadit ovat osoittaneet, että työnhakijoiden kokemuksilla ja näkemyksillä on keskeinen rooli työllisyyspalvelujen kehittämisessä. Saatu palaute toimii tärkeänä pohjana palvelujen jatkuvalle parantamiselle ja asiakaslähtöisyyden vahvistamiselle.
Uutinen julkaistu , muokattu 8.6.2026 klo 13:10
